Politiikkasuositus 2/2021: Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona

Yrittäjyyden edistämiseen liittyviä jännitteitä ratkaistava

Yrittäjyyteen ja sen edistämiseen maaseudulla liittyy jännitteitä, joiden vuoksi yrittäjyyden potentiaali maaseudulla ei realisoidu odotetulla tavalla. Jännitteet liittyvät tavoitteseen, kohderyhmään (kenestä yrittäjä), yrittäjyyspolkuun, yhteisöön (keiden kanssa), liiketoiminnan perustaan, paikkaan (missä), alkuinvestointiin, oppimisareenoihin, koulun rooliin sekä siihen, kenen tehtävänä on edistää yrittäjyyttä.

Käsitys perinteisestä yrittäjyyden edistämisestä stereotyyppinen

Käsitys perinteisestä yrittäjyyden edistämisestä on stereotyyppinen. Siinä tavoite kohdistuu yrittäjyydestä kiinnostuneiden tukemiseen. Perinteisen käsityksen mukaan "villit pojat" syntyvät ja ryhtyvät yrittäjäksi. Yhden uran yrittäjyyttä toteutetaan yksin ja liiketoiminnan perustana ovat paikalliset tarpeet. Näin ollen myös toimintaympäristö on paikallinen ja tarvittava alkuinvestointi on mittava. Koulun rooli linkittyy kiinteästi opetussuunnitelmaan. Päävastuussa yrittäjyyden edistämisestä ovat koulut yhdessä oppilaitosten ja kuntien kanssa.

Moderni käsitys yrittäjyyden edistämisestä tarjoaa mahdollisuuksia

Moderni käsitys yrittäjyydestä tarjoaa mahdollisuuksia maaseudun yrittäjyyden edistämiseen. Tavoitteena on herättää laajasti kiinnostusta yrittäjyyteen perustuen siihen, että kuka tahansa voi kasvaa yrittäjäksi. Yrittäjyyspolku on joustava ja kokeileva sekä yrittäjyyttä toteutetaan tiimissä ja globaalisti verkossa. Liiketoiminnan perustana toimivat houkuttelevat mahdollisuudet ja alkuinvestoinnit ovat pienehköjä. Koulu ei ole yrittäjyyden ainoa oppimisareena vaan yrittäjyyttä voi oppia myös vapaa-aikana opetussuunnitelman ulkopuolella. Tällöin päävastuullisia tahoja yrittäjyyden edistämisessä ovat myös yritykset ja yksityinen sektori.

Näiden kahden käsityksen välillä olevia jännitteitä voidaan ratkaista. Se vaatii kuitenkin institutionaalista muutosta, johon kaikki maaseudun toimijat voivat vaikuttaa oman tekemisensä ja yhteistyön kautta.

Young Entre -tutkimuksessa tarkasteltiin yrittäjyyttä maaseudun nuorten uravaihtoehtona

Maaseudun nuorten yrittämistä voidaan edistää perinteisen yrittäjyyspolitiikan keinoin, mutta osuvampia ovat sellaiset toimet, jotka kiinnittyvät voimakkaasti nuorten elinympäristöön ja lähiyhteisöön: perheeseen ja ystäviin, kouluun, harrastuksiin, toimeentulon hankintaan ja verkostoihin laajemminkin. Lisäksi yleiset yrittäjyyspolitiikan keinot ovat joka tapauksessa maaseudun nuorten käytettävissä ja ne tukevat nuorten yrittäjyysaikomusten toteutumista jo nyt.

Young Entre -tutkimuksessa tarkasteltiin yrittäjyyttä maaseudun nuorten uravaihtoehtona neljään tutkimusteemaan ja näkökulmaan kiinnittyen: 

1. Yrittäjyys, työllistyminen ja ura
2. Yrittäjyyden polut
3. Yrittäjyydestä oppiminen
4. Yrittäjyyden verkostot

Tutkimusaineistoina hyödynnettiin kirjallisuutta ja tilastoja, perusasteen 9-luokkalaisille ja toisella asteella opiskeleville nuorille suunnattua kyselyä (N=402), nuorten yrittäjien haastatteluja (6 kpl) sekä julkisten toimijoiden asiantuntijahaastatteluja (18 asiantuntijaa). Primääriaineistot kerättiin kuudesta, erilaisia maaseututyyppejä edustavasta case-kunnasta (Kangasniemi, Kemijärvi, Nakkila, Nurmes, Pälkäne ja Pöytyä). Tutkimusaineistojen perusteella saatiin monipuolinen kuva yrittäjyydestä maaseudun nuorten uravaihtoehtona.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden yrittäjyyspolkua: 

• Yhden uran yrittäjät (esiintyvyys kyselyaineistossa ~ 50 prosenttia): Yrittäjyys alkaa eri vaiheissa työuraa osalla alkuvaiheessa ja osalla myöhemmin, motiivina yrittäjyyteen toimii houkutteleva tilanne. Yrittäjyys aloitetaan perustamalla uusi yritys, jonka omistajuus on yksissä käsissä. Yrittäjyys on päätoimista ja pysyvää. 
• Joustavat yrittäjät (esiintyvyys ~ 30 prosenttia): Yrittäjyys tapahtuu työuralla hieman myöhemmin. Motiivina yrittäjyyteen toimii houkutteleva tilaisuus tai haastava tilanne. Yritystoiminta aloitetaan joko perustamalla uusi yritys tai jatkamalla toiminnassa olevaa yritystä. Omistajuus toteutuu tiimissä. Yrittäjyyden kautta saadaan lisäansioita ja yrittäjyys on kestoltaan tilapäistä.
  
• Perinteikkäät yrittäjät (esiintyvyys ~ 10 prosenttia): Yrittäjyys alkaa työuran alkupuolella. Motiivina yrittäjyyteen toimii houkutteleva tilanne. Aloitustapana on useimmiten yrityksen jatkaminen ja omistajuus toteutuu tiimissä. Yrittäjyys on joko päätoimista tai sen avulla saadaan lisäansioita. Yrittäjyys on kestoltaan joko pysyvää tai tilapäistä.
  
• Nuoret kokeilijat (esiintyvyys ~ 10 prosenttia): Yrittäjyys alkaa työuran alkupuolella. Motiivina toimii houkutteleva tai haastava tilanne. Aloitustapana toimii uusi yritys. Omistajuus on yksissä käsissä ja sen kautta saadaan lisäansioita. Yrittäjyys on tilapäistä.

Seuraavassa käsittelemme teemoittain tutkimuksemme keskeiset päätelmät sekä lopuksi kokoamme yhteen näihin perustuvia kohdennettuja politiikkasuosituksia ja toimenpide-ehdotuksia maaseudun nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.

Yrittäjyys, työllistyminen ja ura maaseudulla

Yrittäjyyden edistämisessä on perusteltua tukea jo yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria. Yleiset politiikkatoimenpiteet ja valtakunnallinen yrityspalvelujärjestelmä palvelevat maaseudun yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria vähintäänkin kohtuullisesti. Tämän lisäksi erityisen tärkeää on kasvattaa yrittäjyydestä kiinnostuneiden määrä maaseudulla, mikä on mahdollista lisäämällä tietoisuutta yrittäjyydestä nuorten uravaihtoehtona, herättämällä kiinnostusta yrittäjyyteen. Yrittäjyydestä viestittäessä on tärkeää siirtää syrjään stereotypiat miehisestä, riskialttiista yrittäjyydestä ja kasvuyrittäjyydestä. Yrittäjyys tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia kaikille nuorille siinä missä palkkatyökin ja tämä monipuolisuus on tärkeä tuoda esille nuorille esimerkiksi lisäämällä nuorten laaja-alaista tutustumista paikallisiin yrittäjiin (eri aloilta, eri ikäisiä, eri sukupuolta). On oletettavaa, että nimenomaan tietoisuuden lisäämisen kautta yrittäjyydestä kiinnostuneiden määrä maaseudulla lisääntyy. 

Maaseutu tarjoaa erityislaatuisen toimintaympäristön ja mahdollisuuden yrittäjyydelle. Yrittäjät ja asiakkaat tuntevat toisensa usein läheisesti, suhdeverkostot ovat tiheät ja ihmisten henkinen läheisyys kompensoi fyysisen etäisyyden. Yrittäjyys on voimakkaasti kiinnittynyt toimintaympäristöönsä ja erityisesti siellä toimiviin ihmisiin ja heidän verkostoihinsa. Tällaisten verkostojen vahvistaminen ja nuorten osallisuus tällaisissa verkostoissa lisännee nuorten yhteisöllisyyden tuntemusta sekä vahvistaa heidän käsityksiä omista kyvyistään. Verkostojen tuominen osaksi nuorten arkea esimerkiksi koulussa ja harrastustoiminnassa koulujen, oppilaitosten, kunnan ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä parantaa nuorten valmiutta yrittäjyyskokeiluihin ja yrittäjyyteen.

Yrittäjyyden polut maaseudulla

Yrittäjyys maaseudulla on monimuotoista, mutta sitä kahlitsevat erityisesti vanhempien henkilöiden stereotyyppiset käsitykset yrittäjyydestä. Kouluissa työelämä avataan voittopuolisesti palkkatyön areenana, ja yrittäjyys jää huomattavasti vähemmälle huomiolle. Yrittäjyys näyttäytyy edelleenkin erillisenä ”saarekkeena” palkkatyön painottuessa työurakeskustelussa. Stereotyyppisiä käsityksiä on myös yrittäjyyttä maaseudulla tukevien tahojen keskuudessa. Yrittäjyydestä ja palkkatyöstä on tärkeä viestiä nuorille tasavertaisina mahdollisuuksina työhön ja toimeentuloon. Erityisesti opettajien yrittäjyyskokemus on ohutta, jolloin palkkatyö ja yrittäjyys herkästi asettuvat toisille vastakkaisina ja joka tapauksessa hyvin erilaisina työnteon muotoina. Yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa ja lisätä opettajien ja yrittäjien välisiä kohtaamisia, jotta opettajien käsitykset yrittäjyydestä monipuolistuvat ja päivittyvät.

Yrittäjyys muuntuu ajassa, myös yksilön uran ja yrittäjyyden aikana. Erilaiset aloitustavat ja sarjayrittäjäesimerkit valottavat sitä, kuinka nuoret ovat löytäneet yrittäjyydestä itselle omaan elämäntilanteeseen sopivan ja ajassa muuntautuvan mahdollisuuden. Erilaisten konkreettisten ja nuorta puhuttelevien yrittäjyysesimerkkien esiin nostaminen voi avata yrittäjyyden mahdollisuudeksi kenelle tahansa. Oleellista on, että erilaiset esimerkit tuovat esiin yrittäjyyden monimuotoisuutta ja että nuorten on niihin helppo samaistua esimerkiksi yrittäjän iän, sukupuolen, kokemuksen tai idean toteuttamismahdollisuuden suhteen.

Tutkimuksessa tunnistetut tulevaisuuden yrittäjyyspolut eivät yleensä rakennu maatalouden varaan. Tästä huolimatta maatalousyrittäjyys on yhäkin mahdollisuus maaseudun nuorille, mutta huomiota on syytä kiinnittää erityisesti maatalouden erikoistumiseen liittyvien liikeideoiden ja toimintamallien edistämiseen. Lisäksi maataloudessa liiketoiminnan siirtojen ja sukupolvenvaihdosten tukeminen on edelleen tärkeää ja esimerkiksi kuntatoimijat ja järjestöt voivat lisätä tietoa avautuvista mahdollisuuksista ja tarjota neuvontaa sekä myyjä- että ostajaehdokkaille.

Nuoret tarvitsevat lisää tietoa yrittäjyydestä maaseudulla

Kouluissa ja oppilaitoksissa työelämään tutustumisen painopiste on palkkatyössä. On tärkeää tuoda yrittäjyys luontevasti osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea nuoria kiinnostavalla tavalla. Yrittäjyyden opetusmenetelmissä monipuolisuus on tärkeää. Perinteisen luento-opetuksen rinnalle tarvitaan esimerkiksi taustoiltaan monipuolisten yrittäjien vierailuja, tapahtumia, työpajoja ja projekteja, joissa nuoret voivat kokea ja kokeilla yrittäjämäistä toimintaa. Lisäksi on tärkeää, että nuorille on tarjolla vapaavalintaisia yrittäjyysopintoja. Yrittäjyysopetuksessa voidaan hyödyntää valmiita, toimivia konsepteja (esim. 4H ja Nuori Yrittäjyys) yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Olennaista on, että opetuksessa vahvistetaan nuorten yleistä itseluottamusta ja itsetuntemusta ja luodaan samalla edellytyksiä sille, että nuori näkee yrittäjyydessä mahdollisuuden toteuttaa itseään. 

Nuorten erilaisia, konkreettisia yrittäjyyskokeiluja on tärkeää edistää. Konkreettinen altistuminen yrittäjyyteen yrittäjyyskokeilujen (mm. 4H-yrittäjyys ja Nuori Yrittäjyys-toiminta) kautta avaa yrittäjyyttä mahdollisuutena ja luo uskoa omiin yrittäjyyskykyihin. Lisäksi tällaiset kokeilut tarjoavat nuorelle mahdollisuuden lisäansioihin ja näin (taloudellisen) riippumattomuuden ja itsenäisyyden tunnetta suhteessa vanhempiin. Yrittäjyys voisi olla voimakkaammin läsnä myös nuorten TET-harjoittelussa ja peräti nuoren kesätyömahdollisuutena. Olisiko kunnan mahdollista tukea myös nuorten kesätyöyrittäjyyttä samoin kuin kunta tukee nuoren työllistymistä paikallisiin yrityksiin?

Yrittäjyyden verkostot ovat maaseudulla tärkeitä

Riippumatta siitä, onko nuoren yrittäjyys maaseudulla yksinyrittäjyyttä tai tiimipohjaista, yrittäjyys tukeutuu voimakkaasti paikallisiin verkostoihin ja (fyysiseen) lähipiiriin ja osaamiseen. Yrittäjyys on kiinteästi sidoksissa lähiyhteisöön, josta se ammentaa voimansa. Paikalliset toimijat muodostavat yhdessä merkittävän osan maaseudun myönteistä yrittäjyysilmapiiriä. Toimijoiden yhteistyön avulla voidaan yrittäjyyttä tuoda lähelle nuoria sekä koulussa että vapaa-aikana.

Nuorten yrittäjyyskokeilut kotipiirissä, harrastuksissa ja koulussa vahvistavat nuorten uskoa omiin kykyihinsä. Lisäksi yrittäjyyskokeilut avartavat nuorten käsityksiä yrittäjyyden monimuotoisista mahdollisuuksista ja hälventävät yrittäjyyteen liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä. Yksinyrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille tarvitaan lisää yhteisöllisiä työtiloja kuntiin. Osuuskuntayrittäjyyden esille nostaminen tukee tiimiyrittäjyydestä kiinnostuneita. Nuorten alkavien yrittäjien ja vakiintuneiden yrittäjien yhteistyössä on monia kehittämismahdollisuuksia liittyen esimerkiksi resurssien yhteiskäyttöön tai mentorointiin. Yrittäjyyttä tukevilla verkostoilla on merkitystä uuden liiketoiminnan alkuvaiheessa, mutta verkostot tukevat myös vakiintuneen yrittäjyyden toimintaolosuhteita. Kuntatoimijat, oppilaitokset ja järjestöt ovat näissä yhdessä toimien avainmahdollistajia.

Jännitteet ratkaistaan yhteistyöllä

Tämän politiikkasuosituspaperin alussa esitetyt jännitteet nuorten yrittäjyyden edistämisessä ovat tutkimuksemme perusteella todellisia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan institutionaalista muutosta maaseudulla. Sitä ovat tekemässä kaikki toimijat yhdessä. Oleellista on murtaa stereotyyppisiä käsityksiä erityisesti yrittäjyydestä, mutta myös maaseudulla työskentelystä ja työllistymisestä. Vakiintuneita käsityksiä sekä ajattelu- ja toimintamalleja haastava institutionaalinen muutos sisältää erityisesti joustavuutta työnteon tapoihin, paikkaan ja aikaan. Muutos käsittää myös sen, että yrittäjyys ja palkkatyö tuodaan esiin yhdenvertaisina ja tasavahvoina tapoina organisoida työ ja toimeentulo esimerkiksi sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta.

Nuorten yrittäjyyden edistäminen maaseudulla edellyttää yhteistoimintaa julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Koulujärjestelmä eri kouluasteilla on merkittävässä roolissa, mutta toimintaan on hyvä nivoa mukaan myös kunta- ja aluetason toimijat sekä yksityiset yritykset ja yrittäjät. Kyse on siitä, kuinka nuorille luontevasti kyetään tarjoamaan sekä koulussa että koulun ulkopuolella monipuolisia oppimismahdollisuuksia ja -kokemuksia liittyen työelämään yleensä ja yrittäjyyteen erityisesti. Maaseudulla on jo monia toimivia malleja ja konsepteja, joiden laajempi soveltaminen olisi hyödyllistä. Kiinnostus ja asenteet yrittäjyyden edistämiseen kuitenkin vaihtelevat kunnittain, ja toimijoiden yrittäjyyteen liittyvä verkostoituminen ja yhteiset rutiinit ovat vielä paikoin haussa. Asiantuntijahaastattelumme kuitenkin osoittivat, että kuntatoimijoiden yhteistyö on mahdollista ja siihen löytyy halua – systemaattiset käytänteet ovat kuitenkin vielä usein puutteellisia ja vaativat yhteistä kehittämistä ja tahtoa. Politiikkasuosituksissa korostuukin, että yhtä yksittäistä vastuutahoa on vaikeaa nimetä, vaan ne edellyttävät kunnan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vastaavasti erityisesti julkisten toimijoiden erilaiset tulkinnat yrittäjyydestä hankaloittavat yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä.

Tutkimukseemme osallistuneet nuoret yrittäjät ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että yrittäjyys maaseudulla on mahdollista ja palkitsevaa. Heidän kauttaan piirtyy kuvaa myös siitä, että jännitteitä laukaisevalle institutionaaliselle muutokselle on tilaus.

Politiikkasuositukset

Politiikkasuosituksilla tavoitellaan erityisesti yrittäjyyteen liittyvien stereotyyppisten käsitysten hälventämistä sekä yrittäjyyden vahvistamista palkkatyön kanssa tasavertaisena uramahdollisuutena.

1. Tarjotaan maaseudun nuorille erilaisia konkreettisia, heitä puhuttelevia yrittäjyysesimerkkejä.
   Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta ja yksityisen sektorin toimijat/yrittäjät voivat yhteistyössä avata yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia konkreettisten, nuoria puhuttelevien esimerkkien kautta.
2. Tuodaan yrittäjyys näkyväksi nuorille koulussa ja oppilaitoksissa monipuolisia oppimismenetelmiä hyödyntäen. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, järjestöt ja yksityisen sektorin toimijat/yrittäjät voivat yhteistyössä ideoida ja tuoda kouluihin ja harrastetoimintaan erilaisia projekteja, hankkeita ja työpajatoimintaa, joiden kautta yrittäjyys avautuu nuorille heitä kiinnostavalla tavalla.
3. Annetaan nuorille mahdollisuus osallistua erilaisiin konkreettisiin ja mahdollistaviin yrittäjyyskokeiluihin. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, järjestöt ja yksityisen sektorin toimijat/yrittäjät voivat yhteistyössä tarjota nykyistä enemmän tilaisuuksia osallistua paikallisten taloudellisten, sosiaalisten, ympäristöllisten ja kulttuuristen haasteiden ratkaisemiseen. Tällä tavoin samalla sitoutetaan nuoria omaan kotikuntaan ja samalla nuoret oppivat yrittäjämäistä toimintaa. Myös jo toimivia yrittäjyyskokeiluja (esimerkiksi 4H-kerhotoiminta, Nuori Yrittäjyys) on perusteltua hyödyntää nykyistä laajemmin.
4. Tuodaan yrittäjyys esiin nuorten kesätyömahdollisuutena ja osaksi nuorten työelämään tutustumista.
   Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta ja järjestöt. Kunnissa on hyvä selvittää mahdollisuus tukea taloudellisesti paikallisten nuorten kesätyöyrittäjyyttä, siitä viestimistä nuorille sekä nuorten kesätyöyrittäjien palveluiden tiedottamista kuntalaisille eri kanavissa, kuten kunnan nettisivuilla. Nuorten oma yrittäjyys tulisi myös ymmärtää työelämään tutustumisena.
5. Vahvistetaan ja päivitetään opettajien yrittäjyyskokemusta ja -tietoutta.
   Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, yksityinen sektori ja yrittäjät. Nuorten TET-jaksojen ohella on perusteltua pohtia myös opettajien TET-jaksoja ja erityisesti opettajien ja yrittäjien välisten kohtaamisten mahdollistamista. Esimerkiksi ns. "yrittäjien varjostukset" voivat toimia konkreettisena keinona opettajien yrittäjyyskokemuksen ja -tietouden kartuttamisessa.
6. Vahvistetaan alueellisten toimijoiden verkostoitumista ja lisätään näiden yhteistyötä ja kohtaamisia yrittäjyyden edistämisessä.
   Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, järjestöt, yksityiset yritykset ja yrittäjät. Toimijoiden yhteistyötä on tärkeä vahvistaa lisäämällä toimijoiden keskinäistä tuntemusta, yhteisiä tavoitteita, yhdessä mahdollistettuja rohkeita kokeiluja ja pysyviä yhteisiä toimintatapoja. Konkreettinen aloite yhteistyön syventämiseksi voi lähteä esimerkiksi kunnasta.