Kestävän kehityksen mukainen toiminta kannattaa

Kestävä kehitys on muuttumassa puheista teoiksi. Se vaatii yhteiskunnallisia ja sosiaalisia muutoksia ulottuen ympäristön hallinnasta elinkeinon harjoittamiseen, yritysten liiketoimintaan ja yksittäisiin kuluttajiin. Väistämättömän muutoksen myötä aukeaa myös uusia mahdollisuuksia.

Koronapandemian seuraukset edellyttävät merkittävää uudelleenrakennusta monelle sektorille. Esimerkiksi matkailu muuttunee suuresti ja uusien toimintatapojen on välttämätöntä olla kestävyyttä korostavia, jotta voimme vähentää ilmastokriisin jo tuottamia ja ennakoituja tulevia ongelmia.

Viimeistään YK:n maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteet ja toteuttamistoimet ovat tuoneet kestävän kehityksen yhteiskunnalliseen keskiöön. Yhteiskunnan hyvinvointi voi tulevaisuudessa säilyä torjumalla ilmastonmuutosta sekä estämällä luonnonvarojen hupenemista ja ylikulutusta. Kukaan ei ole tästä yksin vastuussa – yhdessä saavutetaan eniten.

Isot edellä ja pienet perässä

Isoimmat yritykset ovat jo kattavasti mukana kestävässä kehityksessä. Myös pienempien yritysten on viimeistään nyt aloitettava tämä työ. Vaikka periaatteellisella tasolla yrityksissä tiedetään hyvin, mitä kestävä kehitys vaatii, sen vienti käytäntöön monesti ontuu. Syitä on varmasti monia, yhtenä kestävän kehityksen hyötyjen epäsuoruus. On kuitenkin havaittu, että kestävän kehityksen huomioiminen liiketoiminnassa tuottaa kilpailuetua brändihyötyjen lisäksi. Lisäksi se hyödyttää myös alueellisesti tuomalla kysyntää muiden toimijoiden kestävästi tuotetuille palveluille ja tuotteille.

ESR-rahoitteisessa hankkeessa ”Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla – osaamisen kehittämisen pilotointi” toteutettiin yhtenä osana hankkeen ohjelmaa vuoden kestoinen kestävän kehityksen koulutuspilotti yrityksille. Kun tarkastelimme eri vaiheissa pilottiin osallistuneilta kerättyjä palautteita, havaitsimme yritysten kokeneen kestävän kehityksen mukaisen toimintansa lisääntyneen vuoden aikana. Tosin tämä ei käynyt helposti. Yritykset arvioivat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan muuttuneen vuoden aikana entistä haasteellisemmaksi, osasyynä nopeasti muuttuneet toimintaedellytykset. Tätä muutosprosessia helpottaaksemme, loimme hankkeen aikana mittavan määrän aineistoa. Koulutusmateriaalit ja seminaaritallenteet ovat vapaasti saatavissa hankkeen nettisivuilta.

Maaseudulla on potentiaalia

Maaseudun vetovoimaisuutta parannetaan turvaamalla palvelujen saatavuutta ja tarjoamalla hyvät liiketoimintamahdollisuudet uusille yrityksille, unohtamatta perinteisiä maaseudun elinkeinotoimintoja. Kestävän kehityksen mukana tulevat kiertotalous, etätyöskentely ja digitalisaatio mahdollistavat uudenlaista innovatiivista liiketoimintaa myös maaseutumaisissa kunnissa.

Parhaimmillaan uudet ideat ja innovaatiot voivat synnyttää yrittäjähenkisiä työpaikkoja maaseutuyhteisöihin. Siellä, missä kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaisen toiminnan osaamisen lisääntymisen tarve ymmärretään ja kehittämistoimiin tartutaan, on parhaat edellytykset pitää asuinympäristö elinvoimaisena.

Lisätietoja Tampereen yliopiston sekä Prizztech Oy:n nettisivuilta. 

Kuva: Getty Images/iStockphoto.

Blogin kirjoittajat ovat 1.8.2017-30.9.2020 toteutetun ESR-rahoitteisen Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla – osaamisen kehittämisen pilotointi -hankkeen johtaja ja projektihenkilöstöä Tampereen yliopistosta. Hankkeessa haettiin ratkaisuja siihen, miten yritykset voisivat kehittää omaa toimintaympäristöään kannattavasti ja kestävän kehityksen tavoitteet huomioiden. Hankkeen kolme toteuttajaorganisaatiota olivat Tampereen yliopisto, Prizztech Oy ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.