Lähiruoka vaaliteemaksi?

Yleistäen voi todeta, että puolueiden ohjelmat keskittyvät lapsiin ja perheisiin, koulutukseen, asumiseen, yrittäjyyteen ja elinvoimaan, ikäihmisiin sekä ympäristöasioihin.

Mitä vaaliohjelmissa sanotaan lähiruoasta? Vain kahdessa ohjelmassa mainitaan lyhyesti lähiruoka, yhdessä suomalainen ruoka, yhdessä luomuruoka ja kahdessa huoltovarmuus. Lisäksi ruoan osalta maininnan saavat kotimainen kala, hävikinhallinta ja kasvipohjaiset tuotteet. Nämä kaikki mahtuivat ihan muutamalle riville.

Julkisia aterioita tarjotaan Suomessa vuositasolla lähes 400 miljoonaa annosta, aina vauvasta ikäihmisiin asti. Rahaa julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään vuosittain yli 300 miljoonaa euroa. Sillä on iso merkitys, miten tämä raha käytetään. Näissäkin vaaleissa valittavilla henkilöillä tulee olemaan valta vaikuttaa siihen, mitä kuntalaisten lautaselta jatkossa löytyy.

Julkiset ruokahankinnat valtakunnallisissa ohjelmissa

Suomessa on ollut jo yli 10 vuotta Lähiruokaohjelma, joka ottaa kantaa lähiruokasektorin monipuoliseen kehittämiseen. Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen ohjelman vuonna 2013 ja päivitys valmistui vuonna 2021. Ohjelmassa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista, hankintavaatimuksia ja laadullisia kriteereitä.

Myös luomun osalta meiltä löytyy kansallinen Luomu 2.0 -ohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on luomun käytön lisääminen ammattikeittiöissä. Julkisissa keittiöissä luomun käytön tavoitteeksi on asetettu 25 % vuoteen 2030 mennessä.

Maaseutupolitiikka tukee myös lähiruoka- ja luomuohjelmia. Julkisilla ruokahankinnoilla on vaikutuksensa alueiden talouksiin, ja maaseutupoliittisilla toimilla tuodaan esiin näitä vaikutuksia. Paikallisia hankintoja pyritään tukemaan muun muassa eri toimijoiden vuoropuhelua edistämällä. Kuten maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa todetaan, vastuullisten ja innovatiivisten hankintojen tekemisessä tarvitaan kaikkia: yrityksiä, hankkijoita, kuntapäättäjiä.

Päättäjät päättävät joka tapauksessa

Toteutimme alkuvuonna Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa valtakunnallisen kyselyn kuntapäättäjille eli kunnan- ja kaupunginjohtajille sekä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajille. Julkisiin lähi- ja luomuruokahankintoihin liittyvä kysely lähetettiin noin 900 kuntapäättäjälle, joista lähes 200 vastasi. Vastaajat kattoivat noin 60 % Suomen kunnista.

Noin puolella vastaajista ei ollut tietoa siitä, kuinka paljon kuntansa julkisissa keittiöissä käytetään lähiruokaa. Luomun osalta epävarmojen osuus oli vielä reilusti tätä suurempi. Jopa 43 % vastaajista kuitenkin toivoi saavansa lisää tietoa kuntansa elintarvikehankinnoista. Etenkin tieto lähiruoan käytöstä ja käytettyjen elintarvikkeiden kotimaisuusasteesta kiinnostaa monia kuntapäättäjiä. Elintarvikkeiden hankintoihin perehdymme tarkemmin vielä tämän kevään ja kesän kuluessa. Tulevana syksynä julkaisemme hankintaselvityksen tulokset ja pyrimme käymään vuoropuhelua muun muassa kuntapäättäjien kanssa niihin liittyen.

Tekojen kautta vaikuttavuutta

Lähiruoka sopii tukemaan monia puolueiden ja ehdokkaiden olemassa olevia teemoja. Lähiruokaa suosimalla tuetaan oman kunnan ja alueen yrittäjyyttä ja elinvoimaa sekä säilytetään työpaikkoja. Raha myös jää omalle alueelle eikä vuoda esimerkiksi ulkomaille. Lyhyiden kuljetusmatkojen takia raaka-aineita saadaan tuoreempana, ja kouluissa, päiväkodeissa ja ikäihmisten hoitolaitoksissa voidaan tarjota maistuvampaa ja ravitsevampaa ruokaa. Julkinen ruokailu on myös tärkeä osa etenkin lasten ruokakasvatusta.

Lähiruoan hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on ensisijaisesti arvovalinta ja vaatii lähtökohtaisesti poliittista tahtotilaa. Julkisiin elintarvikehankintoihin varattuja määrärahoja on harvoin mahdollista korottaa, joten ratkaisuja lähiruoan lisäämiseksi on löydettävä jostain muualta. Koko asiaa olisi katsottava hieman laajemmasta perspektiivistä ja kiinnitettävä huomiota esimerkiksi niin hankintaprosessiin, ruoan valmistukseen, ruokalistoihin, hävikkiin kuin sesonkeihin. Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa jo strategiatasolla. Jos kunnassa halutaan sitoutua lähiruoan käyttämiseen ja sen käytön lisäämiseen, on se konkretisoitava kirjoittamalla asia esimerkiksi hankintastrategiaan, joka velvoittaisi hankinnoista vastaavia tekemään elintarvikeostot enenevässä määrin paikallisesti.

Lähiruoka tai suomalainen ruoka ei siis juurikaan puolueiden nykyisissä vaaliohjelmissa näy, vaikka se koskettaa meitä kaikkia jossain elämänvaiheessa tavalla tai toisella. Ehkä seuraavissa kuntavaaleissa tämäkin teema saa jo enemmän näkyvyyttä. Päättäjillä on mahdollista vaikuttaa sekä oman kuntansa elintarviketuotannon ja -jalostuksen elinvoimaisuuteen että koko ruokajärjestelmämme menestykseen.

Tämä blogiteksti on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hanketta.

Luettavaksi:

Lähiruokaa - totta kai! Lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2025

Luomu 2.0 – Suomen kansallinen luomuohjelma vuoteen 2030

Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa

Lähiruoka puheissa ja teoissa – Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä

Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille – perusteluja ja ohjeita hankintoihin (pdf)

Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027

Artikkelin kuva: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti