Maaseutubarometri 2020: Kansalaisista 68 prosenttia uskoo maaseudun merkityksen korostuvan
Suomalaiset näkevät, että maaseudun merkitys korostuu kun fossiilisille polttoineille haetaan vaihtoehtoja. Biotalous ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen nähdään merkittäviänä taloudellisina mahdollisuuksina.
Vuoden 2020 Maaseutubarometri -tutkimukseen lisättiin uutena osiona ilmastonmuutos ja ympäristö. Tutkimuksen kolmannen osan tuloksista kerrottiin Yhteisten asioiden äärellä – maaseutupolitiikan päivän verkkolähetyksessä 19.11.
– Peräti 75 prosenttia kansalaisista uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet tekevät maaseudulla liikkumisesta hankalampaa, kertoi tutkija Ulla Ovaska Luonnonvarakeskuksesta.
Maaseutupolitiikan neuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja julkaisema sekä Luonnonvarakeskuksen laatima Maaseutubarometri 2020 –tutkimus selvittää miten suomalaiset ymmärtävät maaseudun olemuksen. Kohderyhmiin kuuluvat niin tavalliset kansalaiset kuin asiantuntijaryhmät, päättäjät ja median edustajat. Tutkimusraportin kolmannessa osassa kerrotaan suomalaisten näkemyksiä biotalouden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisestä maaseudulla.
Tulosten perusteella vastaajat yhdistivät ympäristöystävällisemmän elämäntavan vahvemmin maaseudulla asumiseen kuin kaupungissa asumiseen. Nuoret, jotka ilmoittivat olevansa identiteetiltään sekä maalaisia että kaupunkilaisia, näkevät enemmän mahdollisuuksia maaseudulla. Keskustelussa tuotiin muun muassa esiin kysymyksiä maaseudun liikkumismahdollisuuksista ja biokaasusta.
– Biokaasu on vahvasti mukana yleisessä keskustelussa ja näkyy hallituksen biokaasuohjelmassa. Biokaasulaitosten kannattavuus on hankalaa ja markkinat vielä kehittymättömät. Tällä hetkellä edistetään biokaasua ja edessä on iso energiamurros, sanoi keskustelussa mukana ollut ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.
Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä nosti esiin liikenneratkaisuja, joilla pyritään hiilineutraliuuteen.
– Kaupungissa liikkumisen vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän kuin maaseudulla, Jääskeläinen totesi ja huomautti, että fossiilittomat liikenneratkaisuja kaavaillaan siten, että maaseudulla pystytään kulkemaan autolla myös jatkossa.
– Jakeluinfra on vielä kehittymätön ja sitä varten tarvittaisiin mahdollisesti jakeluinfratuki, Jääskeläinen pohti.
Turvallisuuden tunteen kokeminen on suomalaisille tärkeää
Maaseutubarometri 2020 -tulosten mukaan turvallisuuden tunne on tärkeä 57 prosentille kansalaisista. Tutkimusraportin kolmannessa osassa myös tutkittiin kansalaisten turvallisen arjen elementtejä.
Tuloksissa korostuu maaseudulla liikkuville ja asuville toimiva ja hyväkuntoinen tiestö. Se nousee esiin sekä toiveissa että puutteissa. Ylipäätään palveluiden saatavuus ja tyytyväisyys infrastruktuuriin ovat harvaan asutuilla alueilla heikompia verraten vastauksiin muilta alueilta.
Maaseudulla elämä kuitenkin koetaan turvalliseksi ja arjen turvaverkot toimiviksi.
– Turvallisuus voidaan mieltää jonkun asian puuttumisena, kuten väkivallan, mutta turvallisuus voi olla myös jonkun asian olemassaoloa esimerkiksi poliisin, totesi Ulla Ovaskan lisäksi tutkija Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ry:stä.
– Yhteisöllisyys sekä mukana olemisen tunne lisäävät turvallisuuden tunnetta, totesi Nuoriso-Leader-toiminnan hankeaktivaattori Anu Suotula Keskipiste-Leader ry:stä.
Maaseutubarometri 2020 -vastaukset kerättiin juuri ennen koronapandemiaa. Poikkeusaikana maaseudulla ihmiset ovat kokeneet kaupunkilaisia vähemmän ahdistusta. Olisikin mielenkiintoista tutkia miten nyt korona on vaikuttanut turvallisuuden tunteeseen, tutkijat miettivät.
Maaseutubarometri 2020 on jatkumoa Maaseutubarometrien 2009, 2011 ja 2014 sarjaa ja antaa mahdollisuuden verrata suomalaisten maaseutunäkemyksien kehitystä pidemmällä aikavälillä.