Maaseutupolitiikan neuvosto järjestäytyi Säätytalolla – sai evästystä tulevalle kaudelle ja asetti sihteeristönsä
Maaliskuussa asetettu maaseutupolitiikan neuvosto (jäljempänä MANE) järjestäytyi torstaina 9.4.2026 Säätytalolla ja etäyhteyden välityksellä.
Tuore neuvosto sai järjestäytymiskokouksessaan evästystä toimintansa ohjaukseen kokouksen tilannekatsauksista. Tilannekatsausten kiintopisteenä olivat palveluverkkomuutosten kerrannaisvaikutukset maaseudulla ja maaseudun ratkaisukeskeinen itsenäisen toiminnan malli.
MANE kuuli kokouksen aluksi alkuvuodesta päättyneestä ”Sujuuko arki vai potuttaako palvelut” – Voxit-keskustelun tuloksista sekä niihin kytkeytyvistä tarinoista arjen pinnasta ja paikallislähtöisistä ratkaisuista harvaan asutulta maaseudulta niin Pohjois-Savosta (Elina Huerta, Kehittämisyhdistys Mansikka ry), Keski-Suomesta (Johanna Niilivuo), kuin Uudeltamaalta sekä Etelä-Savosta saaristosta (Erika Englund ja Sini Yläsaari, Finlands Öar – Suomen Saaret FÖSS ry).
Elina Huerta piti kokouksessa puheenvuoron Pohjois-Savossa toimivasta ”Henkkarit kaikille” -kampanjasta, jonka tarkoituksena on taata kaikille halukkaille mahdollisuus henkilökorttiin. Hankkeella pyritään edistämään etenkin harvaan asuttujen alueiden asukkaiden yhdenvertaista asemaa mahdollistamalla tarpeelliset puitteet, kuten kulkuyhteydet, henkilökorttiprosessin suorittamiselle. Huertan mukaan tämänkaltainen kampanja ei kuitenkaan ole tavallinen toimintamenetelmä, vaan pikemminkin hätähuuto. Merkittäviin haasteisiin ei voida enää vastata ainoastaan paikallisesti ja hankelähtöisesti, vaan tilanne edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja parempaa resurssiohjausta.
Erika Englund nosti omassa puheenvuorossaan esille vapaaehtoisen kansalaistoiminnan, etenkin vapaaehtoisen pelastustoiminnan merkityksen maaseutu- ja saaristoalueille. Englund kuvasi, miten saariston yhteisöllisyys ja asukkaiden väliset vuorovaikutussuhteet vahvistavat kansalaislähtöistä vapaaehtoistoimintaa. Toiminnalle kuitenkin täytyy Englundin olla myös ulkoisia edellytyksiä, joissa täytyy huomioida alueiden erityispiirteet: muun muassa alueiden asutuksen kausiluonteisuus vaikuttaa vapaaehtoisten pelastuspalveluiden tarpeeseen moninkertaisesti.
Voxit-keskustelun tulosten ja niitä kuvaavien tarinoiden jälkeen THL:n professori Sakari Karvonen kommentoi pitkään jatkuneita ja maaseudun arkeen suoraan vaikuttavia palveluiden muutoksia ja alueiden eriarvoistumiskehitystä. Hän painotti, että kehitystä on tärkeää vastustaa aktiivisesti, mikäli elinoloihin halutaan vaikuttaa. Karvonen esitteli Vesa Saariston tuoreeseen väitöskirjaan pohjautuvan mallin poikkihallinnolliselle maaseutupoliittiselle työlle. Hän kuvasi malliin liittyvän seitsemän ulottuvuutta: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus ja erityiset ydintoiminnot.
Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:stä kertoi omassa puheenvuorossaan helmikuussa julkaistusta Kylävara-toimintamallista, jonka taustalla on EU:n maaseuturahaston osarahoittama valtakunnallinen kehittämishanke. Kylävara-toimintamalli sanoittaa ja kokoaa yhteen vuosikymmenien aikana toteutettua kyläturvallisuus ja -radiotoimintaa yhden konseptin alle. Toimintamalli täydentää huoltovarmuuden 72 tunnin toimintamallia sekä yksilön / kotitalouksien ja viranomaisten varautumistoiminnan välille jäävää paikallisten yhteisöjen varautumista. Kylävara kokoaa kyläturvallisuutta koskevan tiedon ja ohjeistuksen yhteen paikkaan ja sanoittaa sitä, mistä paikallisessa yhteisöllisessä varautumisessa on käytännössä kysymys. Pihlaja totesi neuvostolle, että työ yhteisöllisen varautumisen edistämiseksi on vasta alussa, ja seuraavaksi tarvitaan vahvaa sitoutumista toiminnan jalkauttamiseen ja ylläpitämiseen. Tämä edellyttäisi niin paikallistason kansalaistoiminnan vahvistamista, kuin viranomaisten sekä paikallisten yhteisöjen välisen varautumisketjun sekä yhteistyön vahvistamista. Kansallisen tason koordinointia ja tukea tarvitaan vahvistamaan alueilla ja paikallisella tasolla tehtävää työtä.
Esitykset ja alustukset poikivat laajaa keskustelua uudessa neuvostossa. Esiin nostettiin niin kansalaistoiminnan, maakuntaliiton, nuorten kuin ministeriöidenkin näkökantoja. Tähän MANEn toiminta kiteytyy: yhteistä suuntaa ja kestäviä, tasavertaisia ratkaisuja rakennetaan ottamalla huomioon erilaiset kokemukset ja näkemykset.
Puheenvuorojen ja esitysten jälkeen kokouksessa nimitettiin neuvoston apulaispääsihteerit sekä muu sihteeristö. Tutkimuksen apulaispääsihteeriksi nimitettiin Suomen tällä hetkellä ainoa maaseutupolitiikan professori, Hilkka Vihinen, ja kansalaistoiminnan ensimmäiseksi apulaispääsihteeriksi Suomen Kylät ry:n pyheenjohtaja ja MANEn jäsen Arto Pirttilahti. Poikkihallinnollisen sekä -sektoraalisen sihteeristön kokoonpano löytyy Maaseutupolitiikan sivuilta. Sihteeristön tehtävänä on valmistella MANEssa käsiteltävä asiat ja toteuttaa neuvostolle asetettuja tehtäviä tehtyjen linjausten mukaisesti.
Tällä toimikaudella sihteeristön kokoukset pidetään avoimina MANEn jäsenille. Samalla sihteeristön kokouksissa ryhdytään toteuttamaan temaattista pienryhmätyöskentelyä. Näin toimitaan maaseutupoliittisen valmistelutyön avoimuuden sekä osallisuuden lisäämiseksi.
MANEn ensimmäiseen kokoukseen osallistui MANEn jäseniä ja varajäseniä, ministeri Essayahin, Marttilan ja Puiston erityisavustajat sekä pääsihteeri ja kokouksessa nimettyjä sihteeristön edustajia. Ministereiden poissaolojen myötä kokousta ohjasi johti MANEn 3. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Minna-Mari Kaila. Yhteensä osallistujia oli kokouksessa paikalla 56.
Seuraava kokous järjestetään kesäkuun alussa, jolloin neuvosto muun muassa tutustuu tarkemmin Kylävara-toimintamalliin retkikokouksen yhteydessä.
Lisätietoja: