Politiikkasuositus 5/2020: Nuorten palvelujen alueellinen tasa-arvo vaatii panostuksia

Ohjaamo-toiminnan ja nuorten työpajojen saavutettavuudessa on selkeät alueelliset erot. Kaupunkialueilla palvelujen saavutettavuus on hyvä, mutta se heikkenee voimakkaasti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Nuorten kokemia palvelukuiluja selittää varsin yksiselitteisesti asuinkunnan kuntatyyppi: Maaseutumaisten kuntien nuoret ovat jääneet palvelujen etääntyessä osin niiden ulkopuolelle. Nuorten työllisyyttä tukevien palvelujen saavutettavuuteen maaseudulla on kiinnitettävä huomiota.

Paikkaperustaisuutta nuorten työllisyys- ja yrittäjyyspalveluihin

Paikkaperustainen nuorten työllisyys- ja yrittäjyyspalvelujen kehittäminen edistää nuorten aktiivista ja yhdenvertaista osallisuutta erityyppisillä maaseutualueilla. Paikkaperustaisuus edellyttää toisaalta paikallisten ominaispiirteiden huomioimista osana nuorten palvelujen tuotantoa mutta myös laajempaa näkökulmaa alueiden välisestä yhteistyöstä ja kumppanuudesta.

Tietoliikenneyhteydet parantavat palvelujen saavutettavuutta

Monella maaseutualueella nopeat tietoliikenneyhteyden parantavat palvelujen saavutettavuutta ja mahdollistavat nuorille kohdennetut paikkariippumattomat palvelut. Siksi digitaalisilla palveluilla voidaan täydentää Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuutta erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa alueilla, joilla nuorten lukumäärä on pieni, fyysisiin palveluihin on pitkät etäisyydet, joukkoliikenne on heikko mutta tietoliikenneyhteyksien saatavuus on hyvä.

Nopeat tietoliikenneyhteydet eivät kuitenkaan ole kaikkien nuorten saavutettavissa. Kokonaan ilman tietoliikenneyhteyttä ja etäällä Ohjaamo-palveluista asui 16 239 nuorta ja vastaavasti työpajatoiminnan ulkopuolelle jäi 4 536 nuorta. Nämä nuoret asuvat pääsääntöisesti ydinmaaseudulla tai harvaanasutulla maaseudulla.

Liikkuvilla palveluilla voidaan parantaa palvelujen saavutettavuutta

Liikkuvilla palveluilla voidaan parantaa Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa alueilla, joilla nuorten lukumäärät ovat pieniä, etäisyydet fyysisiin palveluihin ovat pitkät, joukkoliikennepalvelut etäällä ja tietoliikenneyhteyksien saatavuus on heikko. Näissä olosuhteissa nuorten palvelut ovat erityisen riippuvaisia paikkaperustaisesta suunnittelusta, jos palveluja halutaan kohdentaa näille alueille.

Maaseudulla infrastruktuuri palvelujen järjestämiseen on kuitenkin olemassa, jos eri toimintoja integroidaan oppilaitosten tiloihin. Erityisesti maaseudun paikalliskeskuksissa Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuusero suhteessa oppilaitoksiin, kuten lukioihin, on merkittävä.

Palveluverkon maantieteellinen optimointi edellyttää valtakunnallista koordinointia

Palveluverkon maantieteellinen optimointi parantaa palvelujen saavutettavuutta, mutta se edellyttää valtakunnallista koordinointia palvelujen katvealueiden poistamiseksi palvelutarjonnan alueittaisella räätälöinnillä. Erityisesti nuorten työpajojen kohdalla palvelujen puutetta suurempi rajoite palvelun saatavuudelle on maaseudulla hajanainen joukkoliikenne. Palvelumallien maantieteellinen räätälöinti kytkeytyy näin osaksi muuta yhteiskunnan palvelujärjestelmää, joka korostaa palvelujen koordinoinnin ja yhteistyön tarvetta.

Maaseudun nuorille joukkoliikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat merkittäviä nuorten palvelujen alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Tämä korostaa välillisten tekijöiden merkitystä maaseudun kehittämisessä.

Verkkovälitteisyydellä madalletaan palveluihin osallistumisen kynnystä

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan täydentää nuorten työllisyyttä tukevien palvelujen saavutettavuutta. Verkkovälitteisillä palveluilla ei tule kuitenkaan korvata kokonaan perinteisiä fyysisiä palveluja. Suurelle osalle nuorista kasvokkainen kohtaaminen ja palveluun osallistuminen paikan päällä on arjen kannalta merkityksellistä.

Nuorten kokema hyöty verkkovälitteisistä palveluista ei rajaudu vain maaseudun ja kaupungin väliseksi kysymykseksi. Osalle nuorista verkkovälitteisyys madaltaa kynnystä osallistua palveluun. Kirjoittaminen voi olla nuorelle luontevampi tapa kommunikoida tai vaikeat asiat on helpompi ottaa puheeksi anonyymiuden mahdollistavissa palveluissa. Verkkovälitteinen ryhmätoiminta voi tuoda nuorille uusia sosiaalisia kontakteja yli kuntarajojen.

Liikkuvilla palveluilla voidaan parantaa Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa alueilla, joilla nuorten lukumäärät ovat pieniä, etäisyydet fyysisiin palveluihin ovat pitkät, joukkoliikennepalvelut etäällä ja tietoliikenneyhteyksien saatavuus on heikko. Näissä olosuhteissa nuorten palvelut ovat erityisen riippuvaisia paikkaperustaisesta suunnittelusta, jos palveluja halutaan kohdentaa näille alueille.

Maaseudulla infrastruktuuri palvelujen järjestämiseen on kuitenkin olemassa, jos eri toimintoja integroidaan oppilaitosten tiloihin. Erityisesti maaseudun paikalliskeskuksissa Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuusero suhteessa oppilaitoksiin, kuten lukioihin, on merkittävä.

Palveluverkon maantieteellinen optimointi parantaa palvelujen saavutettavuutta, mutta se edellyttää valtakunnallista koordinointia palvelujen katvealueiden poistamiseksi palvelutarjonnan alueittaisella räätälöinnillä. Erityisesti nuorten työpajojen kohdalla palvelujen puutetta suurempi rajoite palvelun saatavuudelle on maaseudulla hajanainen joukkoliikenne. Palvelumallien maantieteellinen räätälöinti kytkeytyy näin osaksi muuta yhteiskunnan palvelujärjestelmää, joka korostaa palvelujen koordinoinnin ja yhteistyön tarvetta.

Maaseudun nuorille joukkoliikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat merkittäviä nuorten palvelujen alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Tämä korostaa välillisten tekijöiden merkitystä maaseudun kehittämisessä.

Verkkovälitteisyydellä madalletaan palveluihin osallistumisen kynnystä

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan täydentää nuorten työllisyyttä tukevien palvelujen saavutettavuutta. Verkkovälitteisillä palveluilla ei tule kuitenkaan korvata kokonaan perinteisiä fyysisiä palveluja. Suurelle osalle nuorista kasvokkainen kohtaaminen ja palveluun osallistuminen paikan päällä on arjen kannalta merkityksellistä.

Nuorten kokema hyöty verkkovälitteisistä palveluista ei rajaudu vain maaseudun ja kaupungin väliseksi kysymykseksi. Osalle nuorista verkkovälitteisyys madaltaa kynnystä osallistua palveluun. Kirjoittaminen voi olla nuorelle luontevampi tapa kommunikoida tai vaikeat asiat on helpompi ottaa puheeksi anonyymiuden mahdollistavissa palveluissa. Verkkovälitteinen ryhmätoiminta voi tuoda nuorille uusia sosiaalisia kontakteja yli kuntarajojen.

Paikkariippumattomat Ohjaamot tuovat monialaisen tuen maaseudulle

Ohjaamojen saavutettavuutta erityisesti maaseudulla voidaan parantaa luomalla rakenne, jossa fyysiset Ohjaamo-pisteet ovat kaupungeissa ja pienemmät kunnat saavat tukea verkkovälitteisesti oman alueensa ”pääohjaamoista”.

Alueellisesti rakentuvalla verkkovälitteisellä Ohjaamo-rakenteella on mahdollista lisätä pienten paikkakuntien Ohjaamojen monialaista palvelutarjontaa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota päihde- ja mielenterveyspalvelujen

saatavuuteen ja yhteistyön lisäämiseen Kelan kanssa. Kasvokkaisena maaseutujen linkkinä alueen Ohjaamoon voi toimia esimerkiksi etsivä nuorisotyö, jolla on mahdollisuus ja taito liikkua niiden nuorten luokse, jotka eivät saavuta fyysistä palvelupistettä.

Kuvituskuva
Kuvituskuva

Verkkotyöpajat lisäävät mahdollisuuksia

Nuorisotakuun näkökulmasta työpajat toimivat sekä työllisyydenhoidon että koulutuksen rajapinnoilla. Nuorten kokema hyöty työpajoilla työskentelystä liittyvät pääsääntöisesti arjenhallinnan parantumiseen ja yhteisöön kuulumiseen.

Pienillä paikkakunnilla työpajojen tarjoamat alavaihtoehdot ovat luonnollisesti rajallisempia kuin kaupunkeihin keskittyvillä suuremmilla työpajoilla. Valtakunnallisella digitaalisessa ympäristössä toimivalla verkkotyöpajalla voidaan tarjota kaikille nuorille samat mahdollisuudet osallistua eri työvalmennuksen muotoihin asuinpaikkakunnasta riippumatta. Verkkotyöpajassa pienellä paikkakunnalla asuvat nuoret saavat mahdollisuuden tutustua uusiin nuoriin, joilla on samat mielenkiinnon kohteet.

Yrittäjyyskasvatus osaksi työpajapedagogiikkaa

Tulevaisuuden työn vaatimia taitoja voi vahvistaa yrittäjyyskasvatuksen valmiita malleja hyödyntämällä. Yrittäjyyskasvatus tulee tuoda osaksi verkkotyöpajojen sisältöjä ja työpajapedagogiikka. Ohjaamojen palvelutarjonnassa on syytä huomioida yrittäjyysneuvonta. On tiedostettava, että toisen asteen oppilaitosverkoston mahdollinen karsiminen johtaa myös NY-toiminnan saavutettavuuden heikkenemiseen. Laajempi NY-toiminnan käyttöönotto oppilaitoksissa vaatii opettajille annettavaa tukea ja koulutusta toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa, johon kuuluu myös yrittäjyyskasvatus

Mielenterveyspalvelujen saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota

Etsivän nuorisotyön ja työpajojen piirissä on paljon nuoria, joiden työllistymisen esteenä ovat erilaiset mielenterveysongelmat. Näiden nuorten kohdalla oleellista on koko palvelujärjestelmän yhteen pelaaminen ja sen hetkiseen elämäntilanteeseen oikeiden palvelujen saaminen. Maaseutukontekstissa paikkariippumattomat Ohjaamot voivat osaltaan vastata erilaisten palvelujen saavutettavuuden vaateisiin.

Merkityksellistä nuorelle on tutkimustulosten perusteella luotettava ja rinnalla kulkeva aikuiskontakti sekä matalan kynnyksen ryhmätoiminnot. Tulevaisuuden työllisyyttä tukevien palvelujen kehittämisessä – niin kasvokkaisten kuin digitaalistenkin – tämä näkökulma on syytä huomioida.

Keskeiset politiikkasuositukset

  1. Digitaalisilla palveluilla voidaan täydentää Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuutta erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa alueilla, joilla nuorten lukumäärä on pieni, fyysisiin palveluihin on pitkät etäisyydet, joukkoliikenne on heikko mutta tietoliikenneyhteyksien saatavuus on hyvä. Verkkotyöpajalla ja maakunnallisella Ohjaamo-mallilla voidaan parantaa palvelujen saavutettavuutta.
  2. Digitaalisten palvelujen kehittäminen vaatii valtakunnallisen koordinoinnin sekä tietoturvallisen alustan käyttöönoton, joka huomioi nuorten osallistumisen matalan kynnyksen ja sujuvan käytettävyyden. Ammattilaisille on tarjottava lisäkoulutusta nuorten verkkovälitteisestä kohtaamisesta. Kuntiin tarvitaan ajantasaiset laitteistot sekä nuorille että ammattilaisille.
  3. Liikkuvilla palveluilla voidaan parantaa Ohjaamo- ja työpajapalvelujen saavutettavuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa alueilla, joilla nuorten lukumäärät ovat pieniä, etäisyydet fyysisiin palveluihin ovat pitkät, joukkoliikennepalvelut etäällä ja tietoliikenneyhteyksien saatavuus on heikko.
  4. Maaseudun nuorille joukkoliikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat merkittäviä nuorten palvelujen alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Tämä korostaa välillisten tekijöiden merkitystä maaseudun kehittämisessä.
  5. Digitaalisten palvelujen kehittäminen ei rajoitu maaseudun ja kaupunkien väliseksi kysymykseksi. Verkkovälitteisyydellä voidaan madaltaa palveluihin osallistumisen kynnystä. Kasvokkaisia palveluja ei kuitenkaan tule täysin korvata digitaalisilla palveluilla, vaan ennemminkin täydentää palveluverkostoa. Merkityksellistä nuorille on rinnalla kulkeva aikuiskontakti sekä kasvokkaisissa että digitaalisissa palveluissa.

Politiikkasuositukset on julkaistu myös hankkeen tulokset yhteen kokoavassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun julkaisemassa artikkelikokoelmassa Paikkariippumattomuus nuorten tulevaisuuden palveluissa maaseudulla. 

Moisala M. (Ed)., (2020). Paikkariippumattomuus nuorten tulevaisuuden palveluissa maaseudulla. In: Xamk Tutkii 14. Voit lukea koko julkaisun täältä.

Yhteystiedot

Tutkimuksen toteutti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus.

  • Ronkainen, Jussi

    Juvenian johtaja

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@xamk.fi
  • Lehtonen, Olli

    Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

    Sähköpostiosoite: olli.lehtonen@luke.fi

    Olli Lehtonen toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa Luonnonvarojen ja maaseudun kehittämisen ryhmässä.

  • Moisala, Marja

    projektitutkija

    Sähköpostiosoite: marja.moisala@xamk.fi