Hoivayrittäjyydestä apua omaishoitoon

Haja-asutusalueilla ja maaseudulla turvaudutaan enemmän perheen omaan apuun ja omaishoitoon. Aikaisemmin omaishoitoon tukeuduttiin useammin pienissä ja keskisuurissa kunnissa kuin kaupungeissa, mutta hyvinvointialueiden myötä omaishoidon tuen kattavuus yhtenäistettiin alueittain. Omaishoito voi olla perheelle ainoa vaihtoehto ratkaista sitova hoivan tarve, jos palvelut ja pitkäaikaishoito karkaavat keskuskaupunkeihin.
Omaishoito ei ole useinkaan tietoinen päätös tai valinta. Läheisen henkilön avun ja hoivan tarve syntyy vähitellen sairauden edetessä tai toimintarajoitteiden lisääntyessä. Toisaalta omaishoito voi yllättää, kun läheinen äkisti sairastuu tai vammautuu.
Parhaimmillaan omaishoito on läheisten yhteinen päätös ja inhimillisesti hyvä ratkaisu. Kun hoiva on riittävän vaativaa ja sitovaa, siihen voi saada yhteiskunnalta ns. omaishoidon tukea. Sopimuksen tehneelle omaishoitajalle kuuluu muun muassa palkkio ja lakisääteiset vapaapäivät, 2–3 vuorokautta kuukaudessa.
Hoivan järjestäminen omaishoitajan vapaapäivien ajaksi vaatii suunnittelua. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja eri tarpeisiin. Pitkät välimatkat palveluihin ja harva palveluverkko tarkoittavat, että omaishoitajat kantavat suurta vastuuta. Mahdollisuudet muuhun hoivaan vaihtelevat alueiden kesken ja usein niiden sisälläkin.
Maatalouslomitus alkoi Suomessa runsas 50 vuotta sitten ja on toiminut pitkään jo hyvin. Järjestelmän rakentaminen vaati uusia ratkaisuja ja eri tahojen yhteistyötä. Samantyyppinen järjestelmä omaishoitajan vapaapäiviin voisi onnistua hyvällä suunnittelulla. Kehittämistyöhön tarvitaan kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä ja siihen olisi mahdollista hakea EU-rahoitusta.
Omaishoito luo työpaikkoja kaikkialla
Omaishoitaja vastaa hoivasta yleensä kokopäiväisesti ja tarvitsee tuekseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja, kotikäyntejä, vapaapäiviä sekä muita elämiseen, asumiseen ja kuljetuksiin tarvittavia palveluja. Omaishoitoon tarvitaan palveluja, myös haja-asutusalueilla ja etenkin siellä. Sopimusomaishoito ei pelkästään lisää palvelujen tarvetta, vaan tuo myös omaishoitoperheelle taloudellista mahdollisuutta käyttää niitä.
Omaishoitaja tarvitsee tukea ja apua. Jos hän ei saa omaishoidon tukea, kuten ei usein saakaan, hän voi ostaa yksityiseltä hoivayrittäjältä hoivapalveluja ja saada verotuksessa kotitalousvähennyksen. Sopimusomaishoitaja taas voi saada kotitalousvähennyksen esimerkiksi kotisiivouksen tai pihatöiden teettämisestä.
Kotihoitoyrittäjä voi lisäksi myydä siivous- ja hoivapalvelun arvonlisäverottomasti, kun palvelun hankkivan vanhuksen toimintakyky on alentunut siten, että hänellä on sosiaalihuollon tarve ja palveluntuottajan toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa. Laskun maksaja voi olla myös vanhuksen aikuinen lapsi.
Omaishoitajan vapaapäivän ajaksi hoidettavan henkilön kotiin voi tulla kiertävä perhehoitaja sijaistamaan. Perhehoitoa voidaan järjestää myös perhehoitajan kodissa tai perhehoitoyksikössä. Perhehoitajan palkkion ja hoidosta aiheutuvat kustannusten korvaukset perhehoitajalle maksaa hyvinvointialue tai yksityisiä perhehoidon palveluja tuottava toimija, jonka kanssa hyvinvointialue on tehnyt sopimuksen.
Lisäksi omaishoitajan vapaapäiviä voidaan toteuttaa niin sanotusti toimeksiantosopimuksella siten, että omaishoitaja hankkii itse omasta lähipiiristään itselleen sijaistajan ja hyvinvointialue maksaa hänelle vuorokausikohtaisen palkkion.
Näihin kaikkiin tarvitaan yrittäjiä ja työntekijöitä. Riskinä on, ettei työtä riitä kokoaikaisesti. Maaseudulla elanto koostuu usein monesta eri lähteestä: palkkatyöstä, yrittäjyydestä, sesonkitöistä. Mikseivät myös omaishoidon tukipalvelut voisi kuulua niihin entistä enemmän?
Luovia ratkaisuja hoivan tarpeisiin
Eri sukupolvet asuvat usein kaukana toisistaan. Etätyömahdollisuudet ja talviasuttavat vapaa-ajan asunnot tarjoavat joskus ratkaisun muuttaa lähemmäksi apua tarvitsevia ikääntyneitä vanhempia. Jos asunto maalla on iso, voi hyvä ratkaisu olla saman katon alle muutto.
Monipaikkaisuus ja elämäntapalähtöinen yrittäjyys voivat tukea uusia muotoja hoivan järjestämiseen – esimerkiksi perhehoitokylät, yhteisöhoiva ja osa-aikaiset palveluntuottajat. Omaishoito on monimuotoista ja siksi sen tueksi tarvitaan luovia ratkaisuja.
Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee hyvinvointialueisiin liittyviä ilmiöitä maaseutujen ja aluetalouksien näkökulmasta.
Kirjoittaja
-
Järnstedt, Pia
Omaishoitajaliitto, aluekoordinaattori, THM
Kuvat: Omaishoitajaliitto
Lisätietoa:
Omaishoitajaliitto Omaishoitajien vapaat - Omaishoitajat ry ja Tuet ja oikeudet - Omaishoitajat ry