Paikallisvastuu rakentuu vastavuoroisesti

Pienyritykset ja paikallisvastuu arjessa

Pienyritykset toimivat lähellä ihmisiä ja ovat tiiviisti juurtuneita paikallisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin verkostoihin. Pienyritysten paikallisvastuu ei näyttäydy erillisinä vastuullisuusohjelmina vaan arkisina käytäntöinä. Paikallisvastuu tarkoittaa ennen kaikkea huolenkantoa lähiympäristöstä ja siitä yhteisöstä, jonka osa yritys itsekin on. Se ilmenee työllistämisenä ja työntekijöistä huolehtimisena, sitoutumisena paikalliseen elinkeinorakenteeseen, mutta myös esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja tapahtumien tukemisena, paikallisten palvelujen käyttämisenä sekä osallistumisena kehittämishankkeisiin. Yritysten ja yhteisöjen välinen suhde on lähtökohtaisesti vastavuoroinen: kun yhteisö voi hyvin, yrityksillä on paremmat edellytykset menestyä, ja vastaavasti elinvoimaiset ja vastuullisesti toimivat pienyritykset vahvistavat koko paikallisyhteisön toimintakykyä.

Pienyritysten paikallisvastuu rakentuu vastavuoroisuuden varaan. Kyse ei ole yksittäisistä teoista tai velvoitteista, vaan luottamukseen, tunnustukseen ja keskinäiseen tukeen perustuvasta suhteesta. Vastavuoroisuuden syntymiseen ei riitä ainoastaan se, että paikalliset asukkaat käyttävät yrityksen tuotteita tai palveluita. Olennaista on ennen kaikkea yrityksen kokemus siitä, että yrityksen panos huomataan, tunnistetaan ja sitä arvostetaan osana paikallista yhteisöä.

Kunnilla on keskeinen rooli vastavuoroisuuden syntymisessä. Kunnan toiminta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiset puitteet ja kannustimet pienyrityksillä on toimia vastuullisesti ja osallistua paikalliseen kehittämiseen. Elinvoimapolitiikan välineiden ohella merkitystä on myös kunnan muulla toiminnalla ja ennen kaikkea arjen kohtaamisilla yrittäjien kanssa. Juuri näissä kohtaamisissa muotoutuu kokemus siitä, nähdäänkö pienyritykset kunnan suunnasta yksinomaan palveluntuottajina vai mahdollisina kumppaneina paikallisyhteisön kehittämisessä.

Vastavuoroisuus edellyttää ymmärrystä rooleista

Vastavuoroisuus edellyttää ymmärrystä siitä, mikä kuuluu kunnalle, mikä yrityksille ja mikä muille toimijoille. Esimerkiksi taloudellisen tilanteen kanssa kamppaileva yritys voi pyrkiä siirtämään yrittäjävastuitaan kunnalle ja toivoa kunnan suosivan yrityksen tuotteita tai palveluita. Kasvuhakuinen yritys voi puolestaan odottaa kunnalta nopeaa reagointia ja itseään suosivia toimia esimerkiksi kaavoituksessa. Myös suuret kunnalliset investoinnit voivat luoda yrityksille kuvan kunnan huomattavista resursseista, vaikka kyseessä olisi poikkeustilanne. Kunnat toimivat lainsäädännön ja talouden reunaehtojen puitteissa, mikä rajoittaa yrityskohtaisen tuen antamista. Yritysten odotukset voivat kuitenkin ylittää nämä reunaehdot, mikä synnyttää väärinymmärryksiä ja epärealistisia odotuksia yrityskentässä. Molemminpuolinen ymmärrys rooleista ja kunnan toimivallan rajoista on vastavuoroisen suhteen perusta ja välttämätön edellytys.

Vastavuoroisuus rakentuu ennen kaikkea yritysten paikallisen juurtuneisuuden sekä yrittäjien ja kuntien edustajien luottamuksellisten henkilökohtaisten suhteiden varaan. Pitkäaikainen läsnäolo alueella, investoinnit ja aktiivinen osallistuminen paikallisiin verkostoihin vahvistavat luottamusta. Yrittäjät, jotka ovat mukana kunnan kehittämistyössä ja antavat rakentavaa palautetta, koetaan luotettavina kumppaneina. Jos toiminta koetaan opportunistiseksi, luottamus murenee nopeasti. Yrittäjän yhteistyöhalu, avoimuus ja ratkaisukeskeinen asenne koetaan erityisen tärkeiksi kuntien näkökulmasta.

Avoin ja säännöllinen viestintä on vastavuoroisuuden tärkein ylläpitäjä. Kun vuorovaikutus toimii, odotukset pysyvät realistisina ja luottamus vahvistuu. Odotusten epätasapaino ja valtasuhteiden epäsymmetriat voivat kuormittaa viestintää. Yritykset, joilla on paljon vaikutusvaltaa, saattavat odottaa erityiskohtelua, mikä horjuttaa tasapainoa. Myös kunnan institutionaalinen uskottavuus vaikuttaa siihen, miten yritykset näkevät kunnan kumppanina. Esimerkiksi kuntapolitiikan voimakkaat erimielisyydet voivat heikentää yritysten luottamusta kunnan toimintakykyä kohtaan.

Kohti paikkajohtajuutta

Vastavuoroisuus luo pohjan jaetulle paikkajohtajuudelle. Paikkajohtajuudessa ei ole kyse yksittäisestä toimijasta tai muodollisesta johtamisroolista, vaan yhteisestä kyvystä muovata paikan kehitystä, suuntaa ja tulevaisuutta. Tässä asetelmassa kunta ja yritykset kantavat yhdessä vastuuta alueen kehittämisestä.

Jaettu paikkajohtajuus edellyttää molemminpuolista luottamusta ja tunnustusta: kokemusta siitä, että eri toimijoiden panokset ovat merkityksellisiä ja toisiaan täydentäviä. Vastavuoroisuuden kautta yritysten omaehtoinen kehittämisaktiivisuus voi kytkeytyä osaksi laajempaa kunnan ja alueen kehittämistä sen sijaan, että se jäisi irrallisiksi yksittäisiksi teoiksi. Tällöin paikallisesti vastuullinen yritystoiminta ei ainoastaan tue alueen elinvoimaa, vaan voi kasvaa aidoksi paikkajohtajuudeksi, jossa yritykset osallistuvat aktiivisesti paikkansa tulevaisuuden määrittelyyn ja toteuttamiseen yhdessä julkisten toimijoiden ja muiden paikallisten kumppaneiden kanssa.