Poimintoja ja pohdintaa Selkämeren tuolta puolen

Istahdan Ruotsin käsipallomaajoukkueen bussiin, joka vie minut ja kanssamatkustajani – noin 50 ruotsalaista maaseututoimijaa – kohti Värnamon kuntaa. Landsbygdsriksdagen –tapahtuman retki nro. 4 on alkamassa. Sen aikana saamme tietää, miten maaseutudialogi on Värnamon kunnassa vakiintunut osaksi päätöksentekoprosessia ja miten siitä ammennetaan elinvoimaa koko kuntaan.

Digitaalinen kyläkauppa on vähentänyt liikkumista

Värnamo on 34 000 asukkaan kunta, jonka strategiset tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen asiasanaan: kestävyys, vetovoimaisuus ja kasvu. Kasvu ja vetovoima pohjautuvat kunnan sijaintiin E4:n ja valtatien 27 solmukohdassa. Hyvä sijainti tarjoaa hyvät puitteet elinkeinojen kehittämiselle koko kunnan alueella. Lapsia riittää maaseudun lähikouluissa ja kyläkaupan asiakaskunnassa on uusiakin asukkaita. Silti palvelujen järjestäminen ja tuottaminen vaatii täälläkin tahtoa ja tukea.

Gällarydin kylässä toimii digitaalinen kyläkauppa (blogin pääkuva), jota pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Toiminta on vähentänyt kylältä eri taajamiin kohdistuvaa henkilöliikennettä ja lisännyt sosiaalista kanssakäymistä. 

Ruoka tilataan 23 km päässä sijaitsevan kaupan nettivalikoimasta ja haetaan kylälle kerran viikossa. Numeroidut kassit – noin 80 yhdessä toimituksessa – toimitetaan niin, että kylmäketju säilyy alusta loppuun. Kylmävaunun investointi, sähköt, matkaan kuluvat kustannukset sekä tilan vuokra katetaan itse. Palveluselvitykseen saatiin Leader-tukea, mutta varsinaisen toiminnan toteuttamiseksi ja investointien mahdollistamiseksi saatiin tukea yksityiseltä säätiöltä, joka kanavoitui kirkon kautta. Ilman sitä digitaalisen kyläkaupan toiminta ei olisi mahdollista. 

Maaseutudialogeista lisää elinvoimaa koko kuntaan

Siirrytään bussilla Forshedan kylään. Täällä ja 15 muussa kylässä kunta järjestää maaseutudialogin joka neljäs vuosi. Dialogiprosessi toimii neljän vuoden sykleissä niin, että yhden vuoden aikana dialogeja järjestetään neljässä kylässä. Sykli toistuu ja on vakiintunut osa kunnan päätöksentekoprosessia ja toimintaa. Prosessiin kuuluu, että kunta lähettää kylille kyselyn, joka pohjautuu yhdessä laadittuun kuntastrategiaan. Varsinaisiin keskusteluihin osallistuu kunnan viranhaltijoita ja päättäjiä, jotka vastaavat asioista, joita on kyselyn vastauksissa kylien asukkaiden puolelta nostettu esille. Maaseutudialogin prosessiin kuuluvat seuraavat askeleet: 

  • Kylän asukkaat vastaavat kyselyyn siitä, mistä he haluavat maaseutudialogissa puhua.
  • Kyselylomakkeessa annettujen vastausten pohjalta eri viranhaltijat osallistuvat varsinaiseen maaseutudialogiin yhdessä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja muiden kuntavaltuutettujen kanssa.
  • Työryhmä/-iä perustetaan heti (samana iltana samassa tilaisuudessa) niiden aiheiden ympärille, joita on priorisoitu. Työryhmiin osallistuvat kylän asukkaat ja viranhaltijat.
  • Kunnassa toimiva työryhmä seuraa ja päättää toimista, kylävuoroista, varojen jaosta ja parannusehdotuksista.
  • Kevään aikana kokoontuu kaikkien kylien edustajista koostuva maaseutuneuvosto, jossa käydään vuoropuhelua.

Mitä konkreettista dialogeista syntyy? 

Dialogin pohjalta esille tulleiden asioiden edistämisestä sovitaan yhdessä. Takaisinkytkentä tapahtuu viimeistään neljän vuoden päästä. Maaseutudialogi mahdollistaa ”ihmeitä”: on perustettu 50 hehtaarin ulkoilualueita, rakennettu useita kilometrejä pitkiä ja eri kyliä yhteen linkittäviä ulkoilureittejä, laajenevia hevosurheilu- ja maastopyöräilyreitistöjä, useita ulkoliikuntapaikkoja ym.

Värnamon kunta on vakinaistanut koordinaattorin tehtävän, joka vastaa dialogeissa esiin tulleiden asioiden edistämisestä yhdessä asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Omien sanojensa mukaan koordinaattorin tehtävänä on ”tuoda yhteen paikalliset tulisielut ja luoda edellytykset asioiden toteuttamiselle”. Koordinaattori vastaa projektisuunnitelmien ja rahoitushakemusten laatimisesta sekä hoitaa projektien hallinnoinnin. Kunta budjetoi mm. omarahoitusosuuksia varten vuosittain noin 290 000 euroa. Lisäksi omarahoitusosuus koostuu talkootunneista, joiden arvo on laskettu olevan noin 20 euroa tunnilta. Rahoitusta pystytään hakemaan monista erilaisista rahoituslähteistä. Näin kuntaan on saatu investointi- ja kehittämishankkeisiin moninkertaisesti oma budjetoitu rahamäärä ja lisää elinvoimaa.

Asukkaiden osallistaminen projektisuunnitteluun on keskeistä. Tärkeää on, että kohteet ovat esteettisesti kauniita ja että ne koetaan turvallisiksi. Kunnan puolelta todetaan, että yksi konkreettinen haaste on sukupuolinäkökulman huomioiminen ja tunnistaminen osana suunnittelua: tässä on kunnalla opettelemista. Tyttöjä ja nuoria naisia halutaan osallistaa ja heidän kuuleminen nähdään tärkeänä asiana, sillä heidän tarpeensa ja toiveensa voivat olla hyvinkin erilaisia kuin poikien ja miesten. Tämän pohjalta onkin lähdetty suunnittelemaan erilaisia tiloja tilojen sisälle, esimerkiksi hevosreitistön keskellä sijaitsevalle kukkulalle rakennetaan laavu, eräiden uimarantojen yhteyteen rakennetaan muita urheilupaikkoja ja ulkoilualueille esim. joogalaitureita. Suunnittelun kautta halutaan luoda kaikille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita sekä lisätä yhteisöllisyyttä eri väestöryhmien välille.

Kunta on myös yhdessä asukkaiden kanssa rakentanut kuntakeskuksen välittömään läheisyyteen ulkoilualueen, joka on pienoismalli kunnan pohjoisosassa sijaitsevasta kansallispuistosta Store Mossesta. Tavoitteena on opastaa ja houkutella keskustan asukkaita tutustumaan ulkoiluun ja sen mahdollisuuksiin. On luotu turvallinen ympäristö luonnossa liikkumiselle ja portti sille, että yhä useampi ihminen osaa ja uskaltautuu luontoon.

Jos haluat tutustua esimerkkeihin siitä, mihin maaseutudialogit ovat johtaneet, katso Värnamon kunnan ylläpitämää karttasivustoa (ns. tarinakartta). Sivuston eri väliselaimilla näet kunnan eri maaseutualueilla toteutettuja kehittämistoimia. Huom. kartta ei ole kaikilta osin päivitetty.

Kunnan oma maaseutudialogi ei ratkaise kaikkia ongelmia 

Hörlen kylässä ongelmaksi on noussut Jönköpingissä suuressa roolissa oleva raskas liikenne. Se haastaa arjen turvallisuutta kylällä. Nurkan takana on laajentuva logistiikka-alan keskittymä: DHL, DB Schenker, IKEA ym. Jos tilaat tuotteen nettikaupasta, on suuri mahdollisuus sille, että tuote lähetetään Jönköpingistä ja että se kulkeutuu Hörlen kylän lävitse. Mutta tässä asiassa kunnalla ei ole mahdollisuutta suoraan vaikuttaa tilanteeseen. Kylää halkaiseva tie on valtatie ja näin Trafikverketin vastuulla. Kunta on ollut yhteydessä valtion virastoon aiemmin, eikä asiaan olla saatu ratkaisua. Asia on kyläläisille tärkeä ja näin kunta on aloittanut uuden keskustelukierroksen viraston kanssa.

Tässä onkin seuraava haaste – miten lisätä dialogia kunnan ja valtion virastojen välillä? Miten sovittaa paikallisten asukkaiden arjen tarpeita yhteen alueellisiin ja kansallisiin tavoitteisiin kasvusta? Yhtenä menetelmänä tähän on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointi ja se nousi keskusteluun niin retkellä nro. 4 kuin Landsbygdriksdagenin muissa keskusteluissa. Ruotsissa tämä ns. "maantieteellinen linssi" (katso lisää Tillväxtverketin -sivulta) sisältyy eräiden virastojen tehtäviin, mutta Trafikverket ei (vielä) ole yksi niistä.

Ruotsalainen Landsbygdsriksdagen –tapahtuma järjestettiin 20-22.5.2022 16. kertaa. Tapahtuman järjestää Hela Sverige ska Leva, joka on maaseudun paikallistoimijoiden kattojärjestö. Tapahtuma toteutetaan laajassa yhteistyössä – tänä vuonna yli 60 tahon kanssa. Tapahtuma on nykyään yksi suurimmista eurooppalaisista maaseututapahtumista. Koronapandemian johdosta tätä tapahtumaa siirrettiin kahdella vuodella. Tapahtumaan osallistui myös joukko suomalaisia maaseututoimijoita blogin kirjoittaja mukaan lukien.

Kirjoittaja

  • Husberg, Antonia

    Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, neuvotteleva virkamies (MMM)

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
    Puhelinnumero: +358 (0)295 16 2033

    Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman tuottaja.