Vähemmän ostajia, enemmän merkitystä: miksi maaseudun omistajanvaihdoksilla on väliä
Viimeisin omistajanvaihdosbarometri kertoo, että maaseutu- ja kaupunkialueiden yritysten välillä on yllättävän vähän eroja jatkuvuusnäkymissä ja kasvuhalukkuudessa. Erot löytyvätkin omistajanvaihdosprosessien sisältä: maaseudulla myyntikiinnostus on hieman matalampaa ja kokemusta yrityskaupoista on harvemmin — mutta kun kauppa tehdään, se koetaan vielä useammin onnistuneeksi.
Yllättävän samankaltaiset näkymät
Omistajanvaihdosbarometrin vastaajista 34 % tuli maaseutualueilta. Tulosten perusteella ikääntyvien yrittäjien odotukset yrityksen tulevaisuudesta ovat pitkälti samankaltaisia niin maaseudulla kuin kaupungissakin: lähes puolet suunnittelee myyntiä ulkopuoliselle ja vajaa neljännes sukupolvenvaihdosta. Muiden vaihtoehtona on lopettaminen, tai mikäli yrityksessä on kanssaomistajia, liiketoiminnan siirtyminen heidän jatkettavakseen.
Myöskään yritysten toteutuneessa kasvussa tai kasvutavoitteissa ei ollut eroa – voimakasta kasvua tavoittelevat yritykset ovat harvassa niin maalla kuin kaupungissakin. Hienoista eroa oli havaittavissa kannattavuuden suhteen. Maaseutualueiden yritykset arvioivat kannattavuutensa kehitystä keskimäärin hieman paremmaksi kuin kaupunkialueiden yritykset.
Omistajanvaihdokset onnistuvat
Maaseutualueiden vastaajat arvioivat yrityksensä myyntikunnon hieman kaupunkilaisia paremmaksi, mutta myyntikiinnostus oli aavistuksen matalampaa. Lisäksi maaseudulla yrityksillä on vähemmän aiempaa myyntikokemusta kuin kaupungeissa. Yhdessä nämä tekijät voivat pidentää prosessia, vaikka itse yritys olisi hyvinkin ”myyntikunnossa”.
Toisaalta kun omistajanvaihdos maaseudulla tapahtuu, se koetaan usein erittäin onnistuneeksi. Maaseutualueilla 84 % piti viimeisintä kauppaa onnistuneena tai erittäin onnistuneena, kaupunkialueilla vastaava luku oli 76 %. Kun oikea ostaja löytyy ja kauppoihin päästään, lopputulemat vastaavat odotuksia.
Maaseudun yrityskauppoihin tarvitaan kirittäjiä
Vaikka maaseutu- ja kaupunkialueiden yrityksillä on yllättävän vähän eroa, on selvää, että maaseudulla omistajanvaihdosten onnistuminen edellyttää enemmän toimenpiteitä. Maaseudun eräänlainen etu on, että palkkatyön vaihtoehtoja on vähemmän. Ikääntyvän yrittäjän eläköityessä entuudestaan tuttu ostaja voi ostaa itselleen työpaikan, hyvässä lykyssä työllistäen myös muita.
Vähäisemmän väestön kääntöpuoli on, että maaseudulla potentiaalisten ostajien joukko on selvästi kapeampi. Se tarkoittaa käytännössä, että myyjän, ostajan ja rahoittajien kohtaamiseksi tarvitaan aktiivisempaa fasilitointia. Kaikilla ei ole omassa perheessä jatkajaa.
Elinvoimalle elintärkeää
Siinä missä kaupunkialueella yksittäisen yrityksen lopettaminen ei juuri paikallistaloutta heilauta, pienellä maaseutupaikkakunnalla jokainen ovensa sulkeva yritys on suuri menetys. EK:n maaseudun työnantajayrityksiä luodannut pulssi kertoo, että yhä harvempi harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla toimiva työnantaja uskoo investointien lisääntymiseen. Samaan aikaan yli viidennes pitää omistajanvaihdosta ajankohtaisena.
Sujuvat omistajanvaihdokset ovat keskeinen osa pienten paikkakuntien elinvoimaa. Niiden onnistumiseen on syytä panostaa. Alueelliset omistajanvaihdosekosysteemit ja niissä toimivat asiantuntijat ovat tässä avainasemassa. Jotta ostajat ja myyjät kohtaavat, tarvitaan koordinoituja palvelupolkuja. Myyntikunnon varmistaminen ja kaupan valmistelun tuki on tuotava lähelle yrittäjiä, erityisesti maaseudulla, missä aiempaa myyntikokemusta on vähemmän. Tässä riittää työsarkaa jokaisessa maakunnassa.
Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee omistajanvaihdoksia maaseuduilla sijaitsevien yritysten näkökulmasta.
Kirjoittajat
-
Viljamaa, Anmari
KTT, dosentti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
-
Joensuu-Salo, Sanna
KTT, FT, dosentti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
-
Varamäki, Elina
KTT, dosentti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu