Kestävän kehityksen kansalliset linjaukset maaseudulla - mitä kestävä maaseutu vaatii?

Kaunis maisema Jokipiin pellavan lähiympäristössä.

Maaseutupolitiikan kestoaiheeksi näyttää muodostuvan kestävän kehityksen kansallinen määrittely lähitulevaisuutta rakentavalla tavalla. Keskustelun puitteet on selkeästi rajattu ja määritelty YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden muodossa (kestäväkehitys.fi).

Käytännön kansalliseen toteutukseen ryhdyttäessä kohdataan luonnollisesti monia kiperiä ja vaikeitakin keskusteluja, jotka on kuitenkin käytävä läpi kestävän kehityksen prosessissa eteenpäin siirryttäessä.

Ymmärryksen määrä noussut uudelle tasolle

Onneksemme voidaan todeta, että keskustelualttius ja ymmärryksen määrä näyttäisi maaseutupolitiikan piirissä toimivien sidosryhmien ja toimijoiden taholla nousseen uudelle tasolle. Kyseinen omakohtainen huomio syntyi osana maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys (OTE) -verkoston kestävän kehityksen työpajoja.

Kiitos kuuluu työpajojen laajalle ja osaavalle asiantuntijakaartille, jossa oli mukana laajasti mm. Maaseutupolitiikan neuvoston jäseniä, MTK, Sitra, ammattiliittoja, koulutuksenjärjestäjiä ja maaseudun Leader -kehittäjiä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen on seurausta tilanteesta, missä kaikkien toimijoiden on vihdoin tunnustettava kestävyyshaasteen selättämisen mittaluokka.

Kestävään kehitykseen tähdätään laaja-alaisesti

Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi tehdäänkin työtä lähes joka suunnalla osana valmistelua ja päätöksentekoa. Maaseutupolitiikan verkostojen piirissä on syksystä 2019 aloitettu kestävän kehityksen verkostotyöryhmät. Osaaminen ja työllisyys verkoston ohella myös muut maaseutupolitiikan verkostot ovat jo pitkällä kestävän kehityksen ryhmiensä työssä.

Samanaikaisesti maaseutupolitiikan piirissä tehtävän työn kanssa ministeriöt ja virastot julkaisevat ja uudistavat omia linjauksiaan kestävän kehityksen osalta. Tuoreimmat linjaukset julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön (jäljempänä OKM) osalta huhtikuussa 2020 (minedu.fi). Keskeisenä tavoitteena on saada kaikki OKM:n hallinnonalan toiminta kestävän kehityksen piiriin, sekä seurata ja ohjata Agenda 2030:n toteutumista hallinnonalalla.

Poimintoina OKM:n linjauksista voidaan nostaa vaikkapa seuraavia:

  • edistää liikuntapaikkojen ja kulttuuritilojen rakentamises¬sa ja olemassa olevan rakennuskannan kunnossapidossa ja hyödyntämisessä energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöön ottoa
  • edistää eri väestöryhmien yhdenvertaisia harrastus¬mahdollisuuksia eri puolilla Suomea
  • edistää kestävän kehityksen osaamista vahvistamalla formaalin sekä non- ja informaalin koulutuksen yhteistyötä
  • kehittää yleisiä kirjastoja tiedon saatavuutta turvaavina ja jatkuvaa oppimista edistävinä toimijoina
  • vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertai¬suutta kaikilla koulutusasteilla
  • kehittää kulttuurin ja liikunnan toiminta- ja palvelumuo¬toja ja ympäristöjä siten, että erilaisten väestöryhmien tarpeet ja odotukset tulevat tunnistetuiksi ja otetuiksi huomioon
  • edistää kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä hallitusohjelman mukaisesti laadittavan kulttuuriperintöstrategian toimin
  • edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa kestävää kulttuurimatkailua.

Haasteiden osalta OKM:n kestävän kehityksen linjauksia esittelevässä julkaisussa todetaan seuraavaa:

”Lähtötilanne Suomessa on hyvä, mutta väestön eriarvoistumisen pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä. Esimerkiksi taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastamisessa on eroja väestön sosioekonomisen taustan, koulutustason ja alueellisen sijainnin mukaan. Liikkumattomuus uhkaa hyvinvointia ja terveyttä. Erityinen haaste on kehittää sellaisia toiminta-ja palvelumuotoja, jotka sekä kiinnostavat että tavoittavat vähän taidetta, kulttuuria ja liikuntaa harrastavia ihmisiä.”

Tulevaisuudessa kestävän kehityksen linjaukset tulevat määrittämään entistä voimakkaammin kansallista politiikkaa niin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Tulevassa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa tullaan uskoakseni näkemään ekologisen kestävyyden rinnalla linjauksia ja toimenpiteitä maaseudun muiden kestävyyden osioita koskien. Työ Agenda 2030:n eteen jatkuu siis monella rintamalla kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Kirjoittaja