Kylätoiminnan rooli kestävyyssiirtymässä

Miksi kylätoimintaa tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa?

Kylätoiminnalla nähdään olevan erityinen välittäjän rooli. Kyläyhdistysten aktiiviset ihmiset seuraavat ajankohtaisia asioita. Yhdistykset toimivat uusien ideoiden sisäänheittäjinä, ja tuovat ne myös heille, joiden arkeen nämä asiat eivät muuten kuulu.

- Oma kyläni Keski-Suomessa on nimeltään Onnenlaakso. Meillä kutsutaan kyläaktiiveja ”höynäyttäjiksi”, ja muut kyläläiset ovat ”höynäytettäviä”. Tämä on positiivinen asia! He ovat ihmisiä, jotka etsivät ideoita siitä, mitä maailmalla tapahtuu, kalibroivat ja päivittävät tämän tiedon omalle kylälleen. Kymmenen vuotta sitten oikein kukaan ei esimerkiksi tiennyt mitä on biohiiletys, muutama aktiviinen kyläläinen siihen tarttui, ja nyt jo kysytään: voisimmeko mekin tätä tehdä, kertoo projektikoordinaattori Heli Kallio-Kauppinen Maaseudun Sivistysliitosta.

Kyläyhdistystoiminta tarjoaa hyvän alustan tehdä kokeiluja, ja se toimii esimerkinomaisesti. Uusia, esimerkiksi ympäristöön liittyviä toimenpiteitä voidaan kokeilla kylätalolla. Kun ne on yhdessä kokeiltu ja hyväksi havaittu, voidaan ne viedä omaan kotiin. Yhdistyksissä asiat viedään usein keskustellen eteenpäin, tällöin tunnistetaan myös oma rooli ja toimijuus. Yhdistykset ei välttämättä tunnista itseään kestävyystoimijoina, vaikka teot sitä edistävätkin, toteaa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kylät ry:n toiminnanjohtaja ja asukas Maskun Lemusta, joka valittiin viime vuonna vuoden Arkinuukailevaksi kyläksi.

Kylätoiminnan merkitys on tunnistettu myös Mustasaaren kunnassa. Jessica Strandholm, osallisuuskoordinaattori Mustasaaren kunnasta kertoo, miten kunnan jakamissa tuissa kyläyhdistykset ovat usein aktiivisimpia hakijoita. Kylät vahvistavat toiminnallaan mm. asukkaiden osallisuutta ja omavaraisuuttaa sekä edistävät harrastusmahdollisuuksia. Juuri nyt myös varautuminen on noussut erityisesti esiin.

Mikä motivoi kylätoimijoita edistämään kestävää tulevaisuutta?

Onnistumisen tunteet motivoivat kylätoimijaa. ”On se mukavata kun on kätevätä”, kuten Heli Kallio-Kauppisen mukaan Onnenlaaksossa on tapana sanoa, kun toiminnassa on onnistuttu. Myös toisten onnistumisista opitaan, muokataan omanlaiset toimenpiteet asioista, joita muissa kylissä on jo tehty. Aina ei edes oivalleta, mikä on ympäristötekoa, koska se on meidän arkeamme, toteaa Heli Kallio-Kauppinen.

Maaseutuasuminen on jatkuvaa sopeutumista – palvelut häviävät, ilmastonmuutos vaikuttaa, ja tämä vaatii vahvaa arjen resilienssiä. Voidaan sanoa, että ihmisiä motivoivat uhat ja unelmat. Tällä hetkellä esimerkiksi varautuminen motivoi. Unelmat ovat kuitenkin kiva tapa motivoida itseään. Todetaan esimerkiksi, että tehdäänpä luontopolku, tai tuossa on rakennus, joka pitäisi remontoida, ja siellä voidaan järjestää mukavaa toimintaa. Maaseudulla on totuttu siihen, että asiat pitää tehdä itse, havainnoi Tauno Linkoranta.

Jessica Strandholmin kokemuksen mukaan kyliä motivoi se, että halutaan luoda viihtyisyyttä, että kylät ovat hyvä paikka elää kaiken ikäisille. Julkisia palveluita, kuten kouluja ja päiväkoteja, lakkautetaan, jolloin kylät pyrkivät turvaamaan muita palveluita, luovat vapaa-ajan toimintaa, edistävät osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Monille luonnon läheisyys on tärkeä syy kylillä asumiseen. Yhdistykset etsivät ja toteuttavat monenlaisia ratkaisuja luontoyhteyden vahvistamiseksi.

Mitä päätöksenteossa tulisi huomioida, jotta kestävä arki ja kylätoiminta maaseudulla on mahdollinen?

Keskustelussa nousi esiin puheyhteyden tärkeys, että kylillä tullaan kuulluksi ja ymmärretyksi. Julkisten palvelujen vähetessä maaseutuasuminen vaatii kylätoimijoilta entistä enemmän. On tärkeää tuoda kylien ääni esiin, viedä viestiä kuntapäättäjille ja sitä ylemmille tasoille. Monin paikoin Leader-toiminta on rahoittanut merkittäviä paikallisia ympäristötekoja, ja on tärkeää viedä viestiä päättäjille tämän toiminnan ja rahoituksen jatkon merkityksestä.

Keskustelussa huomioitiin, että kuntien ilmasto-ohjelmissa lähtökohtana ovat usein asukkaat, yritykset ja kunta, mutta usein kansalaistoiminnan rooli unohtuu! Elämme ”keskittämisinnostuksen” aikaa, joka perustuu taloudellisiin odotuksiin, vaikka hajauttaminen olisi kestävyyttä tuova vaihtoehto. Olisi tuettava tekemisen demokratiaa eli mahdollistaa yhdistysten toimintaa sekä taloudellisesti, että sitä toimintaa mahdollistavin asentein. Yleisellä tasolla on yhä tavallista syyllistää maalla asumista, pitää sitä ympäristöongelmana, esimerkiksi yksityisautoilun takia – tämän yli pitäisi päästä.

Mustasaaren kunnasta mainitaan tärkeänä ymmärrys ja avoin tuki yhdistystoimintaa kohtaan. Valitettavasti kunnan taloudellinen tila ei mahdollista kaikkea mitä haluttaisiin kehittää. Kunta tukee kyläyhdistystoimintaa ja yhteisöllisten tilojen ylläpitoa. Vuotuinen roskienkeruukampanja on hyvä esimerkki yhteistyöstä, jossa kunta antaa yhdistyksille palkkion ympäristön siistinä pitämisestä. Vastaavaa kampanjaa on suunniteltu myös vieraslajien torjuntaan.