Hakuilmoitukset

Haku on päättynyt.

Tällä menettelytapakirjeellä ohjeistetaan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta ja maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63) maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä. Hankkeet ovat maaseutupoliittisia hankkeita.

Taustalla oleva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nojalla.

Rahoitusta säätelee lisäksi valtioneuvoston asetus maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta (38/2012), muutettu 1013/2016), jossa säädetään mm. hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, avustuksen käyttöä koskevista ehdoista ja avustuksen maksamisesta.

Rahoitusta säätelevät myös valtionavustuslaki (688/2001), hallintolaki (434/2003) sekä EU:n puitteet tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01).

Käytettävissä olevat määrärahat

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitukseen on Maatilatalouden kehittämisrahastosta käytettävissä 510 000 euroa.

Rahoituksen yleistavoitteet

Määrärahoilla rahoitetaan maaseutupoliittisia hankkeita, jotka tukevat

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttamista
• maaseutupolitiikan neuvoston MANEn tehtävien toteuttamista

Hankkeessa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta.

Hankkeen tulee olla valtakunnallinen ja maaseutupoliittisesti merkittävä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kaikissa tutkimushankkeissa pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia, joten hakemukset on syytä tehdä sen rahoitusmallin mukaan. Hyväksymme kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten laskennalliset yleiskustannukset, mutta vastaavasti edellytämme näiltä kaikilta omarahoitusosuutta. Yleisesti ottaen vaadimme vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta, jos yleiskustannukset ovat vähintään 80 prosenttia palkkauskustannuksista. Mikäli yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 80 prosenttia palkkauskustannuksista, omarahoitusosuus voi jäädä 10–20:een prosenttiin.

Hankehaun teemat

TEEMA 1: Asuttavuus, kotoutuminen ja vastaanottavuus maaseutualueilla

Vain maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua, suomalaiset vaihtavat vakinaista asuinpaikkaansa noin miljoona kertaa vuodessa ja kuntien sisällä muutetaan enemmän kuin kuntien välillä. Suomen väestö on myös monipaikkainen, mikä kasvattaa joidenkin alueiden väestölukua kausittaisesti.

Väestökehityksestä, asumiseen liittyvistä toiveista ja kannustimista, maallemuuton edistämisestä, maaseutupaikkakunnalle kotoutumisesta ja hyvän elämän ja sujuvan arjen edellytyksistä on olemassa tutkimusta ja kehittämistoimintaa.

Rahoitettava tutkimus- ja kehittämishanke kokoaa ja syventää olemassa olevaa tietoa maaseudun muuttoliikkeestä ja asuttavuudesta sekä tuottaa uutta tietoa esimerkiksi:

• maaseutualueiden väestökehityksen ja asuttavuuden erityispiirteistä ja tilanteesta
• edellytyksistä, vastuista ja vastuunkannosta
  maaseutualueiden väestökehityksen, muuttoliikkeen ja asuttavuuden merkityksestä ja skenaarioista suhteessa huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja talouteen.
  
• maaseutualueiden asuttavuuden kriittisistä kysymyksistä
  kotoutumisen kriittisistä kysymyksistä maaseutupaikkakunnilla (esim. kunnissa jossa vieraskielisten osuus vakituisesta väestöstä =< 2 %).
  
• maaseutualueiden yhteisöjen vastaanottavuudesta ja sen vaikutuksista ja kehittämistarpeista (esim. kunnissa jossa vieraskielisten osuus vakituisesta väestöstä =< 2 %).
• maaseudun muuttoliikkeen erityispiirteistä: ketkä muuttavat, minne ja miksi?
  
• maaseutualueiden väestökehityksestä, asumisesta ja asuttavuudesta kuvattuna ja käsiteltynä kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa.
  
• poliittisesta tahtotilasta suhteessa edellä mainittuihin (asuttavuuden ja kotoutumisen kriittiset kysymykset)

TEEMA 2: Julkiset palvelulupaukset ja palveluverkkomuutokset – johdonmukaisuus, osuvuus ja tulevaisuus

Palveluverkko on muuttunut ja muuttuu uusien hyvinvointialueiden sekä julkisten palveluiden digitaalisen ensisijaisuuden Suomessa. Samalla kuntien tehtävät ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Erilaisten alueiden maassa on tuttua puhe palveluiden järjestämisen uusista tavoista, järjestämisvastuista, yhteistyön tarpeesta, asiakaslähtöisyydestä siinä missä myös yhdenvertaisuudesta, eriarvoistumisesta ja erivertaisuudesta.

Yhteiskunnallisissa muutoksissa punnitaan myös luottamusta julkisiin instituutioihin, mikä on tutkitusti alhaisempaa maaseutualueilla kuin kaupungeissa. YK:n ja Euroopan unionin tasolla on vahvana johtotähtenä ketään ei jätetä –periaate. Suomessa voi kyselytutkimuksien tuloksiin viitaten (EVA asennetutkimus 104/2022 ja Maaseutubarometri 2020) todeta, että enemmistö maalaisista kokee, että maaseutu on jätetty heitteille.

Rahoitettava tutkimus- ja kehittämishanke tunnistaa maaseutualueiden uusia palveluaukkoja ja niihin liittyviä yhteiskunnallisia vaikutuksia esim. maaseudun nuoriin, naisiin, ikäihmisiin ja työttömiin sekä maahanmuuttajiin.

Rahoitettava hanke kokoaa ja syventää olemassa olevaa tietoa maaseudun palveluaukoista ja niihin liittyvistä vaikutuksista sekä tuottaa uutta tietoa esimerkiksi:

• julkisten palveluiden digitaalinen ensisijaisuudesta ja (ketju)vaikutuksista palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen maaseutualueiden eri väestöryhmien näkökulmista
  
• sotetu ja/tai sivistyspalveluiden tavoitteista, palvelulupauksista ja niiden toteuttamisesta maaseutualueilla asuvien kansalaisten näkökulmasta
  
• hallinnollisista ja poliittisista tulokulmista sote- ja sivistyspalveluiden tavoitteiden ja palvelulupausten toteutumisesta maaseutualueilla
  
• eri palveluverkkomuutosten (sotetu, peruskoulu, taksiliikenne, julkinen liikenne, pankki-, posti- ja poliisi, TE2024) kerrannaisvaikutuksista maaseutualueiden ihmisiin, yhteisöihin ja/tai elinkeinotoimintaan
  
• uusien palvelujen järjestämistapojen toteutumisesta maaseutualueiden kontekstissa
  
• yhteisötaloudesta ja sen ratkaisuista maaseutualueiden palvelutuotantoon
  
• kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan roolista ja merkityksestä sekä toimintaedellytyksistä julkisten ja yksityisten palvelujen ylläpitäjänä ja kehittäjänä maaseutualueilla

TEEMA 3: Maaseudun talous ja sen merkitys taloudelliselle huoltovarmuudelle ja alueelliselle elinvoimalle

Tässä tutkimushankkeessa kiinnostuksen kohteena on maaseudun talous ja sen rakennuspalikat ja siihen kytkeytyvät ja kiinnittyvät rakenteet, toiminnot ja toimijat. Mistä puroista ja virroista, poluista ja toimijoista maaseudun talous rakentuu?

Rahoitettava tutkimushanke tunnistaa aikaisemmin rahoitettuja mm. valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita työvoiman saatavuudesta, tietotaloudesta ja julkisista rahavirroista.

Hanke kokoaa olemassa olevaa ja tuottaa uutta tutkittua tietoa esimerkiksi:

• maaseudun talouden kokonaiskuvasta
  
• maaseudun paikallistalouden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä
  
• maaseudun ankkuri-instituutioista ja niiden merkityksestä paikallistaloudelle maaseudulla
  
• maaseudun väestökehityksen ennusteiden vaikutuksista taloudelliselle huoltovarmuudelle; esim. työvoiman saatavuuden, yritysten jatkuvuuden ja kehittämisen ym. kautta
  
• yhteisötalouden mahdollisuuksista ja sudenkuopista erilaisilla maaseutualueilla
  
• yksityisen rahoituksen saatavuudesta ja kehittämisen edellytyksistä
  kotitalouksista: tulotasosta, ostovoimasta, pärjäävyyden kokemuksista ym.
  
• makro- ja mikrotalouden kohtaamisesta
  maaseudun talouden kytkeytymisestä kaupunkien ja alueiden elinvoimaan ja talouteen.

Hakemusten käsittely ja hankkeiden valintakriteerit

Tavoitteena on, että maaseutupolitiikan hankeryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista ja ministeriö tekee rahoituspäätökset huhtikuussa 2024.

Hankeryhmä pidättää oikeuden pyytää asiantuntijalausuntoja hankkeista.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

1. Sopivuus haettuun teemaan (relevanssi)

• On yhteensopiva esitettyihin teemoihin
• On valtakunnallinen

2. Vaikuttavuus

• Tunnistaa ja tarjoaa ratkaisuja määriteltyihin kysymyksiin
• Tuottaa lisäarvoa ja tiedollista hyötyä päätöksenteon ja sen valmistelun sekä maaseudun kehittämisen kannalta

3. Viestintä

• Tunnistaa tiedon tarvitsijatahot ja keinot heidän tavoittamisekseen vuorovaikutteisen ja vaikuttavan viestinnän saavuttamiseksi
• Jäsentää tietoa helposti hyödynnettävään muotoon
• Tuottaa popularisoitua tietoa
• Tuottaa vertaisarvioidun artikkelin

4. Hankkeen laatu ja toteutettavuus

• Tutkimuskysymyksen(-sten) asettelu, aineisto(-t) ja menetelmä(-t)
• Vastuutahon ja mahdollisen konsortion asiantuntijuus haettuun teemaan liittyen
• Selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
• Määrärahatarpeen realistisuus ja kustannustehokkuus suhteessa suunnitelmaan

Nämä kaikki kerrataan uuden hakulomakkeen yhteydessä

Määrärahan hakeminen, hakemuksen jättäminen ja rahoituspäätökset

• Rahoitushaku päättyi 15.2.2024 klo 16:15.

• Rahoituspäätökset pyritään tekemään 30.4.2024 mennessä.

• Ensimmäisiä maksatuksia voi hakea aikaisintaan 1.1.2025 alkaen

Hankehaun teemoista ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

Sami Tantarimäki, erityisasiantuntija, sami.tantarimaki@gov.fi, puh. 050 431 2569

haeavustuksia.fi -palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat: tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi sekä asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9-16: +358 295 50 3760

Haku on päättynyt.

Tällä menettelytapakirjeellä ohjeistetaan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta ja maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63) maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä. Hankkeet ovat maaseutupoliittisia hankkeita.

Taustalla oleva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nojalla.

Rahoitusta säätelee lisäksi valtioneuvoston asetus maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta (38/2012), muutettu 1013/2016), jossa säädetään mm. hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, avustuksen käyttöä koskevista ehdoista ja avustuksen maksamisesta.

Rahoitusta säätelevät myös valtionavustuslaki (688/2001), hallintolaki (434/2003) sekä EU:n puitteet tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01).

Käytettävissä olevat määrärahat

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitukseen on Maatilatalouden kehittämisrahastosta käytettävissä:

A) Maatilatalouden kehittämisrahastosta 510 000 euroa teemakokonaisuuteen 1

B) Maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63) noin 120 000 euroa teemakokonaisuuteen 2.

Rahoituksen yleistavoitteet

Määrärahoilla rahoitetaan maaseutupoliittisia hankkeita, jotka tukevat

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttamista
• maaseutupolitiikan neuvoston MANEn tehtävien toteuttamista

Hankkeessa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta.

Hankkeen tulee olla valtakunnallinen ja maaseutupoliittisesti merkittävä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kaikissa tutkimushankkeissa pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia, joten hakemukset on syytä tehdä sen rahoitusmallin mukaan. Hyväksymme kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten laskennalliset yleiskustannukset, mutta vastaavasti edellytämme näiltä kaikilta omarahoitusosuutta. Yleisesti ottaen vaadimme vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta, jos yleiskustannukset ovat vähintään 80 prosenttia palkkauskustannuksista. Mikäli yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 80 prosenttia palkkauskustannuksista, omarahoitusosuus voi jäädä 10–20:een prosenttiin.

Hankehaun teemat

Teema 1. Segregaatio ja syrjäytyminen maaseutualueilla

Mielenkiinnon kohteina tässä teemassa ovat Digisyrjäytymisen ja huono-osaisuuden arki maaseuduilla, Energiaköyhyys ja liikenneköyhyys maaseutualueilla sekä Koettu arki mielessä. Hakija voi valita seuraavista alateemoista yhden:

1. Digisyrjäytymisen ja huono-osaisuuden arki maaseuduilla

Alateemassa tarkastellaan digiyhteiskunnan rakentumista sekä hyvinvointiyhteiskunnan arkea kysymällä esimerkiksi: miltä näyttää digisyrjäytymisen arki erilaisilla maaseuduilla? Miten koettu huono-osaisuus ja osattomuus ilmenevät hyvinvointiyhteiskunnan maaseuduilla? Onko olemassa riski pudota sivulliseksi itseään koskevissa asioissa, joutua kokemaan huono-osaisuutta tai ajautua osattomaksi yhteiskunnan ulkopuolelle? Onko maaseudulla sija suomalaisessa segregaatiokeskustelussa?

Entä mitä ratkaisumalleja on löydetty, mitä jo tiedämme? Miten tutkimustieto saadaan palvelemaan arkea? Mitä emme vielä tiedä? Mitä uutta tietoa nousee keskusteluun ja päätöksenteon tueksi?

2. Energiaköyhyys ja liikenneköyhyys maaseutualueilla

Keskeinen kysymys tässä alateemassa on se, miten määrittyy tai voidaan määritellä energiaköyhyys, liikenneköyhyys ja energia- ja liikenneköyhyys maaseuduillamme ja ke(i)tä se erityisesti koskee? Avautuuko näkymä kestämättömään arkeen vai kestävyyssiirtymän tai kohtuutalouden edelläkävijyyteen?

Alateemassa on tarpeen tarkastella sekä sitä, miten energiakulujen muutokset vaikuttavat arkeen kotitalouksissa, kansalaistoiminnassa, palveluissa ja työelämässä, että sitä, onko maaseudun asukkailla vaihtoehtoja liikkumiseen kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa arjen asioillaan. Onko energiaköyhyydellä ja liikenneköyhyydellä yhteys?

Mitä kompensaatiokeinoja tai ratkaisumalleja on löydetty, mitä jo tiedämme? Miten tutkimustieto saadaan palvelemaan arkea? Mitä emme vielä tiedä? Mitä uutta tietoa nousee keskusteluun ja päätöksenteon tueksi?

3. Koettu arki mielessä

Alateemassa syvennytään siihen, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön turvallisuuden, hyvinvoinnin ja hyvä elämän tunteeseen maaseuduilla, ja mitä maaseudun asukas ja yhteisön jäsen voi tehdä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Miten yhteisö tukee mielen hyvinvointia? Lepääkö mieli maaseudulla?

Mitä ratkaisumalleja on löydetty, mitä jo tiedämme? Miten tutkimustieto saadaan palvelemaan arkea? Mitä emme vielä tiedä? Mitä uutta tietoa nousee keskusteluun ja päätöksenteon tueksi?

Hakijan tulee perehtyä maaseutupolitiikan kokonaisohjelmaan 2021-2027. Tämä teemakokonaisuus rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Rahoitus on 510 000 euroa.

Teema 2. Maaseutualueiden tilannekuva ja maaseutuun liittyvä tietotarve kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa

Tämä on yksi kokonaisuus. Hakijan tulee perehtyä viimeisimpään Maaseutukatsaukseen sekä alla esitettyyn yksityiskohtaisempaan teemaesittelyyn:

• Tässä kokonaisuudessa keskitytään avaamaan maaseudun paikkaa tiedolla johtamisessa. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa on nyt erityisesti se, mikä on päättäjien ja valmistelijoiden maaseututiedon tila sekä se, minkälaista tietoa ja missä muodossa maaseututietoa tarvitaan ja hyödynnetään.
• Päätöksenteossa, asioiden valmistelussa sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa myös mahdollisimman ajantasainen tilannekuva on tärkeä: miltä näyttää esimerkiksi palveluiden, infrastruktuurin, yritystoiminnan ja kansalaistoiminnan sekä osallisuuden tila Suomalaisilla maaseutualueilla? Vastauksena tähän hankkeessa tulee kehittää uusi maaseutupoliittinen väline ja toimintatapa, jolla pystytään ajantasaisesti paremmin vastaamaan eri hallinnon tasoilla toteutettavaan maaseutuvaikutusten arviointiin sekä todettuun esitettyyn ja muuttuvaan tietotarpeeseen.

Tämä kokonaisuus rahoitetaan maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63) ja rahoitus on n. 120 000 euroa.

Hakemusten käsittely ja hankkeiden valintakriteerit

Tavoitteena on, että maaseutupolitiikan hankeryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista ja ministeriö tekee rahoituspäätökset viimeistään huhtikuussa 2023.

Hankeryhmä pidättää oikeuden pyytää asiantuntijalausuntoja hankkeista.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

1. Sopivuus haettuun teemaan (relevanssi)

• On yhteensopiva esitettyihin teemoihin
• On valtakunnallinen

2. Vaikuttavuus

• Tunnistaa ja tarjoaa ratkaisuja määriteltyihin kysymyksiin
• Tuottaa lisäarvoa ja tiedollista hyötyä päätöksenteon ja sen valmistelun sekä maaseudun kehittämisen kannalta

3. Viestintä

• Tunnistaa tiedon tarvitsijatahot ja keinot heidän tavoittamisekseen vuorovaikutteisen ja vaikuttavan viestinnän saavuttamiseksi
• Jäsentää tietoa helposti hyödynnettävään muotoon
• Tuottaa popularisoitua tietoa
• Tuottaa vertaisarvioidun artikkelin

4. Hankkeen laatu ja toteutettavuus

• Tutkimuskysymyksen(-sten) asettelu, aineisto(-t) ja menetelmä(-t)
• Vastuutahon ja mahdollisen konsortion asiantuntijuus haettuun teemaan liittyen
• Selkeys ja toteuttamiskelpoisuus

Määrärahan hakeminen

Hankkeeseen haetaan rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön sähköisellä alustalla: https://www.hankerahoitus.fi/MMM/hakemus/index.php.

Kukin tutkimuskonsortio laatii yhteisen tutkimussuunnitelman ja yhteisen hakemuksen. Hakulomake täytetään verkossa.

Hakuaika päättyy 27.1.2023 klo 16.15.

Rekisteröidy sähköiseen hakujärjestelmään hakijana (Uusi hakija). Anna sähköpostiosoitteesi, joka toimii tunnuksena ja jonne järjestelmä lähettää viestit. Saat tunnukset sähköpostiisi. Kirjaudu niillä järjestelmään ja pääset avaamaan hakulomakkeen. Huom! Muista valita oikea haku!

Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Lue myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yleiset ehdot ja ohjeet 2022 huolellisesti (saatavilla sivulta https://mmm.fi/tutkimus-ja kehittaminen/lomakkeet-ja-ohjeet).

Hakemusta ei tarvitse täyttää yhdellä istunnolla, vaan hakija voi aloittaa hakemuksen tekemisen, jättää sen keskeneräiseksi ja kirjautua myöhemmin jatkamaan hakemuksen täyttämistä. Hakemuksen muokkaaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes se lähetetään, kuitenkin enintään hakuajan umpeutumiseen saakka. ÄLÄ kuitenkaan jätä hakemuksen lähettämistä ihan viime hetkeen.

Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma, enintään 10 A4-sivua, sekä selvitys yleiskustannusten muodostumisen perusteista sekä miten ne kohdistuvat hankkeeseen. Muiden kuin valtion laitosten osalta hakemukseen on liitettävä tiedot hakijan arvonlisäverovelvollisuudesta.

Rahoituksenhakijalta edellytetään, että suorituspaikka myöntää suoritusluvan. Suoritusluvan osalta hakemuksessa pitää nimetä suoritusluvan antaja ja hänen sähköpostiosoitteensa. Hakijan on pyydettävä suorituslupa oman organisaationsa käytännön mukaisesti ENNEN hakemuksen lähettämistä. Lupa pitää voida esittää, jos MMM sitä pyytää (esim. sähköpostisuostumus tms.)

Hakemusten jättäminen

Hakemukset tulee jättää sähköisen järjestelmän kautta viimeistään 27.1.2023 klo 16:15.

Jos sähköinen haku ei ole mahdollista, hakemukset toimitetaan osoitteella: Maa- ja metsätalousministeriö / Kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (Käyntiosoite: Ritarikatu 2, 00170 Helsinki). Hakemuslomakkeeseen tulee tällöin liittää tutkimussuunnitelma liitteineen tulosteena, jonka tulee olla sivunumeroitu ja niputettu paperiliittimellä. Kuoreen merkintä: Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hankehaku vuodelle 2023.

Lisätietoja

Hankehaun kaikista teemoista ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

MANEn hankeryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies, Antonia Husberg, MMM, puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@gov.fi.

Verkkopohjaisen hakujärjestelmän teknisestä toimivuudesta huolehtii toimeksiannosta MI Tietorakenteet Oy. Tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostilla info(at)mitietorakenteet.fi tai puhelimitse puh. 040 7458 106 (Maj-Lis Aaltonen).

Haku on päättynyt.

Tällä menettelytapakirjeellä ohjeistetaan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä. Hankkeet ovat maaseutupoliittisia hankkeita.

Taustalla oleva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nojalla.

Rahoitusta säätelee lisäksi valtioneuvoston asetus maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta (38/2012), muutettu 1013/2016), jossa säädetään mm. hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, avustuksen käyttöä koskevista ehdoista ja avustuksen maksamisesta.

Rahoitusta säätelevät myös valtionavustuslaki (688/2001), hallintolaki (434/2003) sekä EU:n puitteet tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01).

Käytettävissä olevat määrärahat

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitukseen on Maatilatalouden kehittämisrahastosta käytettävissä 510 000 euroa.

Rahoituksen yleistavoitteet

Määrärahoilla rahoitetaan maaseutupoliittisia hankkeita, jotka tukevat

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttamista
• maaseutupolitiikan neuvoston MANEn tehtävien toteuttamista

Hankkeessa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta.

Hankkeen tulee olla valtakunnallinen ja maaseutupoliittisesti merkittävä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kaikissa tutkimushankkeissa pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia, joten hakemukset on syytä tehdä sen rahoitusmallin mukaan. Hyväksymme kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten laskennalliset yleiskustannukset, mutta vastaavasti edellytämme näiltä kaikilta omarahoitusosuutta. Yleisesti ottaen vaadimme vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta, jos yleiskustannukset ovat vähintään 80 prosenttia palkkauskustannuksista. Mikäli yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 80 prosenttia palkkauskustannuksista, omarahoitusosuus voi jäädä 10–20:een prosenttiin.

Hankehaun teemat

1. Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille –nykytilan kuvaus (Tutkimuspainotteinen teema)

Teema linkittyy mm. seuraaviin asioihin: verotus, kuntien valtionavut, infrainvestoinnit, investointituet, peruskoulutusinvestoinnit ja niiden siirtyminen alueelta toiselle muuttoliikkeen seurauksena.

Analyysin perusteella tulee tehdä päätelmiä julkisten rahavirtojen kohdentumisen vaikutuksesta näiden alueiden elinvoimaan ja alueiden yhdenvertaisiin kehitysedellytyksiin, maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamiseen, sekä näihin perustuvia maaseutupolitiikan politiikkasuosituksia.

Rahavirtojen kuvauksessa edellytetään käytettävän mahdollisuuksien mukaan Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu – luokituksen mukaista aluejaottelua.

2. Mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa maaseudulle, ja miten se voidaan ottaa huomioon politiikassa, lainsäädännössä tai maaseudun yhteisöjen ja asukkaiden toiminnassa? (Tutkimus- ja kehittämispainotteinen teema)

Teeman sisällä voidaan esimerkiksi tarkastella, millä tavalla ympäristöoikeudenmukaisuuden laaja käsite konkretisoituu maaseudun kehittämisessä sekä alueellisessa ja kansallisessa päätöksenteossa. Taustalla on maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 tavoitteet sekä kansalliset tavoitteet kestävästä kasvusta, hiilineutraalista ja elinvoimaisesta Suomesta. Hankkeen tuloksiin perustuen tuotetaan maaseutupolitiikan politiikkasuosituksia.

3. Jokeriteema

Valitun teeman sisällä tuotetaan uutta tutkimus- ja kehittämishankkeeseen perustuvaa tietoa, jonka avulla voidaan vauhdittaa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista ja/tai toiminnallistamista.

Hakemusten käsittely ja hankkeiden valintakriteerit

Tavoitteena on, että maaseutupolitiikan hankeryhmä käsittelee hakemukset yhdessä ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista ja ministeriö tekee rahoituspäätökset viimeistään huhtikuussa 2022.

Hankeryhmä pidättää oikeuden pyytää asiantuntijalausuntoja hankkeista.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

1. Sopivuus haettuun teemaan (relevanssi)

• On yhteensopiva esitettyihin teemoihin
• On valtakunnallinen

2. Vaikuttavuus

• Tunnistaa ja tarjoaa ratkaisuja määriteltyihin kysymyksiin
• Tuottaa lisäarvoa ja tiedollista hyötyä päätöksenteon ja sen valmistelun sekä maaseudun kehittämisen kannalta

3. Viestintä

• Tunnistaa tiedon tarvitsijatahot ja keinot heidän tavoittamisekseen vuorovaikutteisen ja vaikuttavan viestinnän saavuttamiseksi
• Jäsentää tietoa helposti hyödynnettävään muotoon
• Tuottaa popularisoitua tietoa
• Tuottaa vertaisarvioidun artikkelin

4. Hankkeen laatu ja toteutettavuus

• Tutkimuskysymyksen(-sten) asettelu, aineisto(-t) ja menetelmä(-t)
• Vastuutahon ja mahdollisen konsortion asiantuntijuus haettuun teemaan liittyen
• Selkeys ja toteuttamiskelpoisuus

Määrärahan hakeminen

Hankkeeseen haetaan rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön sähköisellä alustalla: https://www.hankerahoitus.fi/MMM/hakemus/index.php.

Kukin tutkimuskonsortio laatii yhteisen tutkimussuunnitelman ja yhteisen hakemuksen. Hakulomake täytetään verkossa.

Hakuaika päättyy 25.2.2022 klo 16.15.

Rekisteröidy sähköiseen hakujärjestelmään hakijana (Uusi hakija). Anna sähköpostiosoitteesi, joka toimii tunnuksena ja jonne järjestelmä lähettää viestit. Saat tunnukset sähköpostiisi. Kirjaudu niillä järjestelmään ja pääset avaamaan hakulomakkeen. Huom! Muista valita oikea haku!

Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Lue myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yleiset ehdot ja ohjeet 2021 huolellisesti (saatavilla sivulta https://mmm.fi/tutkimus-ja kehittaminen/lomakkeet-ja-ohjeet).

Hakemusta ei tarvitse täyttää yhdellä istunnolla, vaan hakija voi aloittaa hakemuksen tekemisen, jättää sen keskeneräiseksi ja kirjautua myöhemmin jatkamaan hakemuksen täyttämistä. Hakemuksen muokkaaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes se lähetetään, kuitenkin enintään hakuajan umpeutumiseen saakka. ÄLÄ kuitenkaan jätä hakemuksen lähettämistä ihan viime hetkeen.

Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma, enintään 10 A4-sivua, sekä selvitys yleiskustannusten muodostumisen perusteista sekä miten ne kohdistuvat hankkeeseen. Muiden kuin valtion laitosten osalta hakemukseen on liitettävä tiedot hakijan arvonlisäverovelvollisuudesta.

Rahoituksenhakijalta edellytetään, että suorituspaikka myöntää suoritusluvan. Suoritusluvan osalta hakemuksessa pitää nimetä suoritusluvan antaja ja hänen sähköpostiosoitteensa. Hakijan on pyydettävä suorituslupa oman organisaationsa käytännön mukaisesti ENNEN hakemuksen lähettämistä. Lupa pitää voida esittää, jos MMM sitä pyytää (esim. sähköpostisuostumus tms.)

Hakemusten jättäminen

Hakemukset tulee jättää sähköisen järjestelmän kautta viimeistään 25.2.2022 klo 16:15.

Jos sähköinen haku ei ole mahdollista, hakemukset toimitetaan osoitteella: Maa- ja metsätalousministeriö / Kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (Käyntiosoite: Ritarikatu 2, 00170 Helsinki). Hakemuslomakkeeseen tulee tällöin liittää tutkimussuunnitelma liitteineen tulosteena, jonka tulee olla sivunumeroitu ja niputettu paperiliittimellä. Kuoreen merkintä kyseisen hakemuksen diaarinumero, kts. yllä.

Lisätietoja

Hankehaun kaikista teemoista ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

MANEn hankeryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies, Antonia Husberg, MMM, puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@gov.fi.

Verkkopohjaisen hakujärjestelmän teknisestä toimivuudesta huolehtii toimeksiannosta MI Tietorakenteet Oy. Tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostilla info(at)mitietorakenteet.fi tai puhelimitse puh. 040 7458 106 (Maj-Lis Aaltonen).

Haku on päättynyt.

Tällä menettelytapakirjeellä ohjeistetaan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta koskien maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan yhteisestä temaattisesta verkostohankkeesta vuosille 2021-2023 (VN/11694/2021).

Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisen määrärahasta (mom. 30.10.63)

Taustalla oleva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nojalla.

Rahoitusta säätelee lisäksi valtioneuvoston asetus maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta (38/2012, muutettu 1013/2016), jossa säädetään mm. hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, avustuksen käyttöä koskevista ehdoista ja avustuksen maksamisesta.

Rahoitusta säätelevät myös valtionavustuslaki (688/2001), hallintolaki (434/2003) sekä EU:n puitteet tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01).

Käytettävissä olevat määrärahat

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitukseen on maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63) hankerahoitukseen käytettävissä vuosittain yhteensä noin 100 000 euroa. Määrärahasta rahoitettavat maaseutupolitiikan temaattiset verkostohankkeet haetaan ja päätetään kolmeksi vuodeksi budjettiehdoin, mikä tarkoittaa, että määrärahaan liittyvät mahdolliset muutokset vaikuttavat verkostohankkeen rahoitukseen.

Rahoituksen yleistavoitteet

Määrärahoilla rahoitetaan hanketta, joka tukee

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttamista
• maaseutupolitiikan neuvoston MANEn tehtävien toteuttamista
• saaristo- ja vesistöalueiden valtakunnallinen kehittämisohjelman vuosille 2020-2023 toteuttamista
• saaristoasiain neuvottelukunnan SANK:n tehtävien toteuttamista.

Hankkeessa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta.

Hanke tulee olla valtakunnallinen ja maaseutu- sekä saaristopoliittisesti merkittävä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kaikissa tutkimushankkeissa pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia, joten hakemukset on syytä tehdä sen rahoitusmallin mukaan. Hyväksymme kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten laskennalliset yleiskustannukset, mutta vastaavasti edellytämme näiltä kaikilta omarahoitusosuutta. Yleisesti ottaen vaadimme vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta, jos yleiskustannukset ovat vähintään 80 prosenttia palkkauskustannuksista. Mikäli yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 80 prosenttia palkkauskustannuksista, omarahoitusosuus voi jäädä 10–20:een prosenttiin.

Hankehaun teema

Lapsiperheet maaseudulla, rannikko-, saaristo- ja vesistöalueilla

Lapset ja lapsiperheet ovat keskeinen kohderyhmä Ajassa uudistuva maaseutu - maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 tavoitteita ajatellen ja ovat nostettu saaristopolitiikan ohjelman Ihmisten saaristo, saaristo- ja vesistöalueiden valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosille 2020-2023, painopisteeksi ensimmäistä kertaa.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat keskeisessä asemassa maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoiman turvaamisessa ja vahvistamisessa. Lapsille ja nuorille avoin, viihtyisä ja turvallinen ympäristö on ensisijaisen tärkeää hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisäämisessä. Hyvä lapsuus ja nuoruus sekä positiivinen maaseutupuhe vaikuttavat tutkitusti lasten, nuorten ja erityisesti tyttöjen ajatuksiin maaltamuutosta ja paluumuutosta, harkittaessa tätä myöhemmässä vaiheessa elämää.

Maaseutupolitiikan neuvosto ja saaristoasiain neuvottelukunta käynnistävät ensimmäistä kertaa yhteisen verkostohankkeen Lapsiperheet maaseudulla, rannikko-, saaristo- ja vesistöalueilla. Verkostohankkeen tavoitteena on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja arjen sujuvuuden parantaminen maaseutu- ja saaristoalueilla. Verkosto keskittyy erityisesti lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen sekä heidän näkökulmasta tärkeiden palvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen.

Verkostohankkeessa käsitellään ja edistetään mm. seuraavia teemoja: monipaikkaisuus, maaseutuasuminen, varhaiskasvatus, opetus ja lähikoulu, liikennepalvelut ja koulukuljetukset, kirjasto- ja kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä niihin liittyvät mallit ja myös yhteistyö julkisen-, yksityisen ja kansalaistoiminnan välillä. Lisäksi verkostohankkeen tehtävänä on hyvien käytäntöjen välittäminen.

Verkostohankkeen tehtävänä on myös edistää maaseutupolitiikassa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman lukujen 3.4. ja 3.5. toimenpiteitä lapsiperheiden sekä tasa-arvon näkökulmasta.

Verkostohankkeen tehtävänä on edistää saaristopolitiikassa saaristo-ohjelman toimenpidettä: tehdään saaristosta houkutteleva ja turvallinen asuinympäristö lapsiperheille varmistamalla, että lapsille suunnatut palvelut ovat kunnossa, esimerkiksi koulut, kuljetukset, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, sekä harrastusmahdollisuudet.

Verkostohankkeen toteuttaminen edellyttää yhteensovittamista ja yhteistyötä muiden maaseutupolitiikan temaattisten verkostohankkeiden kanssa sekä harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän ja maaseutuverkoston työryhmien työn kanssa. Lisäksi toiminnassa on hyvä huomioida teemaan liittyvät muut valtakunnalliset ohjelmat ja hankkeet. Verkostohankkeen toteuttamisessa on tärkeää poikkihallinnollisuus sekä laaja ja monipuolinen osallistaminen. Verkostohanke osallistuu teemansa tehtävissä maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön ja saaristoasiain neuvottelukunnan ja sen sihteeristön työhön.

Verkostohankkeen toiminta on kaksikielistä (viralliset kielet ruotsi-suomi) ja sen tulee tuottaa materiaalia ja tapahtumia/tilaisuuksia molemmilla kotimaisilla kielillä. Verkostossa myös haetaan yhteistyötä ja synergiaa eri kielialueiden ja -toimijoiden välillä.

Yksi hanke rahoitetaan.

Hakemusten käsittely ja hankkeiden valintakriteerit

Tavoitteena on, että MANEn asettama hankeryhmä käsittelee hakemukset yhdessä saaristopolitiikan asiantuntijoiden kanssa ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista ja ministeriö tekee rahoituspäätökset viimeistään syyskuussa.

Hankeryhmä pyytää hakemuksista lausuntoja maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan asiantuntijoilta.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

1. Sopivuus haettuun teemaan (relevanssi)

• On yhteensopiva esitettyihin teemoihin
• On valtakunnallinen

2. Vaikuttavuus

• Tunnistaa ja tarjoaa ratkaisuja määriteltyihin kysymyksiin
• Tuottaa lisäarvoa ja tiedollista hyötyä päätöksenteon ja sen valmistelun sekä maaseudun kehittämisen kannalta

3. Viestintä

• Tunnistaa tiedon tarvitsijatahot ja keinot heidän tavoittamisekseen vuorovaikutteisen ja vaikuttavan viestinnän saavuttamiseksi
• Jäsentää tietoa helposti hyödynnettävään muotoon

4. Hankkeen laatu ja toteutettavuus

• Vastuutahon ja mahdollisen konsortion asiantuntijuus haettuun teemaan liittyen
• Selkeys ja toteuttamiskelpoisuus

Määrärahan hakeminen

Hankkeeseen haetaan rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön sähköisellä alustalla: https://www.hankerahoitus.fi/M...

Kukin tutkimuskonsortio laatii yhteisen tutkimussuunnitelman ja yhteisen hakemuksen. Hakulomake täytetään verkossa.

Hakuaika päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15.

Rekisteröidy sähköiseen hakujärjestelmään hakijana (Uusi hakija). Anna sähköpostiosoitteesi, joka toimii tunnuksena ja jonne järjestelmä lähettää viestit. Saat tunnukset sähköpostiisi. Kirjaudu niillä järjestelmään ja pääset avaamaan hakulomakkeen. Huom! Muista valita oikea haku! Katso diaarinumero menettelytapakirjeen kohdasta ”hankehaun teemat”

Lue kaikki ohjeet huolellisesti.

Hakemusta ei tarvitse täyttää yhdellä istunnolla, vaan hakija voi aloittaa hakemuksen tekemisen, jättää sen keskeneräiseksi ja kirjautua myöhemmin jatkamaan hakemuksen täyttämistä. Hakemuksen muokkaaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes se lähetetään, kuitenkin enintään hakuajan umpeutumiseen saakka. ÄLÄ kuitenkaan jätä hakemuksen lähettämistä ihan viime hetkeen.

Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma, enintään 10 A4-sivua, sekä selvitys yleiskustannusten muodostumisen perusteista sekä miten ne kohdistuvat hankkeeseen. Muiden kuin valtion laitosten osalta hakemukseen on liitettävä tiedot hakijan arvonlisäverovelvollisuudesta.

Rahoituksenhakijalta edellytetään, että suorituspaikka myöntää suoritusluvan. Suoritusluvan osalta hakemuksessa pitää nimetä suoritusluvan antaja ja hänen sähköpostiosoitteensa. Hakijan on pyydettävä suorituslupa oman organisaationsa käytännön mukaisesti ENNEN hakemuksen lähettämistä. Lupa pitää voida esittää, jos MMM sitä pyytää (esim. sähköpostisuostumus tms.)

Hakemusten jättäminen

Hakemukset tulee jättää sähköisen järjestelmän kautta viimeistään 31.8.2021 klo 16:15.

Jos sähköinen haku ei ole mahdollista, hakemukset toimitetaan osoitteella: Maa- ja metsätalousministeriö / Kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (Käyntiosoite: Ritarikatu 2, 00170 Helsinki). Hakemuslomakkeeseen tulee tällöin liittää tutkimussuunnitelma liitteineen tulosteena, jonka tulee olla sivunumeroitu ja niputettu paperiliittimellä. Kuoreen merkintä kyseisen hakemuksen diaarinumero, kts. yllä.

Lisätietoja

Hankehaun kaikista teemoista ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

MANEn hankeryhmän puheenjohtaja, maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg, MMM, puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@mmm.fi ja SANK:n pääsihteeri Elina Auri, MMM, puh. 029 516 2041, etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Verkkopohjaisen hakujärjestelmän teknisestä toimivuudesta huolehtii toimeksiannosta MI Tietorakenteet Oy. Tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostilla info (at) mitietorakenteet.fi tai puhelimitse puh. 040 7458 106 (Maj-Lis Aaltonen).

Haku on päättynyt.

Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta Makerasta: maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet.

A) Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta koskien maaseutupolitiikan temaattisia verkostohankkeita vuosille 2021-2023 (VN/11694/2021) sekä

B) Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden vuoden 2021 lisähausta teemassa ”Maaseudun kestävä tietotalous – suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytys”. (VN/11690/2021)

Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö A) maaseudun kehittämisen määrärahasta (mom. 30.10.63) sekä B) Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) vuoden 2021 käyttösuunnitelman mukaisesti.

Taustalla oleva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nojalla.

Rahoitusta säätelee lisäksi valtioneuvoston asetus maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta (38/2012, muutettu 1013/2016), jossa säädetään mm. hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, avustuksen käyttöä koskevista ehdoista ja avustuksen maksamisesta.

Rahoitusta säätelevät myös valtionavustuslaki (688/2001), hallintolaki (434/2003) sekä EU:n puitteet tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01).

Käytettävissä olevat määrärahat

A) Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen koskien maaseutupolitiikan temaattisia verkostohankkeita vuosille 2021-2023 (VN/11694/2021) on maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63) hakuilmoituksen hankerahoitukseen käytettävissä vuonna 2021 yhteensä noin 400 000 euroa ja vuosina 2022 ja 2023 noin 450 000 euroa. Määrärahasta rahoitettavat maaseutupolitiikan temaattiset verkostohankkeet haetaan ja päätetään kolmeksi vuodeksi budjettiehdoin, mikä tarkoittaa, että määrärahaan liittyvät mahdolliset muutokset vaikuttavat verkostohankkeen rahoitukseen.

B) Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) on lisähaun kautta haettavissa 80 000 euroa teemalla Maaseudun kestävä tietotalous – suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytys. Yksi hanke rahoitetaan. Määräraha sidotaan valitun hankkeen koko toteutusajaksi.

Rahoituksen yleistavoitteet

Määrärahoilla rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttamista. Kokonaisohjelma ei ole vielä julkistettu ja sen saa pyynnöstä maaseutuylitarkastaja Antonia Husbergilta, maa- ja metsätalousministeriöstä (yhteystiedot alla).
• maaseutupolitiikan neuvoston MANEn tehtävien toteuttamista.

Hankkeissa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta.

Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia ja maaseutupoliittisesti merkittäviä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kaikissa tutkimushankkeissa pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia, joten hakemukset on syytä tehdä sen rahoitusmallin mukaan. Hyväksymme kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten laskennalliset yleiskustannukset, mutta vastaavasti edellytämme näiltä kaikilta omarahoitusosuutta. Yleisesti ottaen vaadimme vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta, jos yleiskustannukset ovat vähintään 80 prosenttia palkkauskustannuksista. Mikäli yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 80 prosenttia palkkauskustannuksista, omarahoitusosuus voi jäädä 10–20:een prosenttiin.

Hankehaun teemat

A) Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku koskien maaseutupolitiikan temaattisia verkostohankkeita vuosille 2021-2023. Asianumero: VN/11694/2021.

Maaseutupolitiikan temaattiset verkostohankkeet (jäljempänä verkostot) toteuttavat valtioneuvoston maaseutupolitiikan neuvostolle asetettuja tehtäviä, keskittyen erityisesti Ajassa uudistuva maaseutu – maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamiseen omaan alla mainittuun teemaan keskittyen.

Verkostojen toteutuksessa huomioidaan erityisesti maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 strategiset kiintopisteet keskinäisriippuvuus, ympäristöoikeudenmukaisuus (sen laajassa merkityksessä) ja uusi tietotalous sekä niihin liittyvät tavoitteet.

Verkostot edistävät kansalaisia ja toimijoita eri alueilla reilusti kohtelevaa kestävyyssiirtymää.

Verkostot edistävät poikkihallinnollista ja sektorit ylittävää toimintaa, johon voidaan osallistaa myös päättäjiä sekä alla erikseen mainittuja kohderyhmiä. Verkostohankkeet valmistelevat maaseutupoliittisia politiikkatoimia, politiikkasuosituksia ja voivat tuottaa tutkimustietoa silloin kun tietoa ei ole saatavilla. Verkostoissa tulee huomioida resurssitarpeet mahdollisille ennakoimattomille toimille, joilla on kansallista maaseutupoliittista merkitystä.

Verkostojen toteuttaminen edellyttää yhteensovittamista harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän sekä maaseutuverkoston työryhmien työn kanssa. Lisäksi yhteensovittamista tulee tehdä muiden valtakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden kanssa. Verkostohankkeet yhteensovittavat toimia myös keskenään ja tekevät yhteistyötä (tapahtumat, julkaisut, viestintä). Verkostot osallistuvat tiiviisti MANEn sihteeristön toimintaan sekä maaseutupolitiikan yhteiseen viestintään. Verkostojen vastuulliset johtajat ja yhteyshenkilöt voivat kysymyksissä jotka liittyvät verkoston teemaan toimia esittelijöinä maaseutupolitiikan neuvoston kokouksissa.

Maaseutupolitiikan päättyneistä verkostohankkeista on taustatietoa saatavilla sivustolta maaseutupolitiikka.fi.

Maaseutupolitiikan temaattisia verkostoja vuosille 2021-2023 haetaan tällä hankehaulla seuraavilla teemoilla:

Hankehaun painopisteet ovat seuraavat (A.1-3):

A.1 Uudet työn ja yrittäjyyden mahdollisuudet maaseudulla

Verkostohankkeen toiminta keskittyy uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla (kaupunki-maaseutu-luokitus) osana kestävyyssiirtymää.

Verkostohanke toteuttaa erityisesti maaseutupoliittisen kokonaisohjelman lukua 3.3: ”Kilpailukyky ja elinvoiman vahvistaminen”.

Verkostohankkeessa vauhditetaan erityisesti kestävän biotalouden, kiertotalousmallien, ruokajärjestelmän, matkailun sekä fossiilittoman hajautetun energiatuotannon ratkaisujen vauhdittamista niin, että näistä syntyvä paikallinen lisäarvo nousee (kokonaisohjelman luvut 3.1 ja 3.2).

Verkostohanke edistää maaseutualueiden mahdollisuuksien tasa-arvoa osana kansallista elpymistä.

A.2 Hyvän elämän edellytysten varmistaminen

Verkosto edistää alueiden ja kansalaisten tasapuolista kohtelua erityisesti koskien palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Verkosto myös edistää osallisuutta ja mahdollisuuksia asua, elää ja toimia maaseudulla. Verkostohanke vauhdittaa palvelujen uusien toteuttamistapojen tunnistamista ja käyttöön ottoa.

Verkoston toiminta keskittyy erityisesti supistuville alueille. Toiminnassa huomioidaan myös kausittaisesti kasvavien alueiden tarpeet. Verkostotyöhön osallistetaan mm. kuntia, hyvinvointialueita ja kansalaistoiminnan edustajia.

Verkostohankkeen toiminta keskittyy maaseutupoliittisen kokonaisohjelman lukuihin: 3.4.1.2. Edistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta; 3.4.1.7. Kehitetään arjen turvan toimintamalleja ja verkostoja; 2.4.2. Vahvistetaan hyvinvointia edistävää yhteisöllistä toimintaa; 3.5. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen maaseutualueilla

Verkostohanke toteuttaa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman lukua 3.3.6. ja valmistelee älykkään sopeutumisen strategiaa. Valmistelussa tarkastellaan kuntien tehtäviin kuuluvaa lainsäädäntöä ja siihen liittyvää resurssiohjausta. Strategia tulee voida soveltaa eri kunnissa ja alueilla.

A.3 Nuoret ja maaseudun uusi paikkaseksikkyys

Verkostossa haetaan maaseutuun kohdistuvista trendeistä hyötyä, joiden avulla voidaan vahvistaa ja vauhdittaa maaseudun elinvoimaa. Aiheet liittyvät nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden, etäopiskelun, etätyön, yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden vahvistamisen, maallemuuttoon ja paluumuuttoon. Verkostossa tarkastellaan myös maaseutupuheen merkitystä maaseudun elinvoiman vahvistamisessa ja edistetään keinoja sen parantamiseksi (maaseudun brändi). Verkostotyössä osallistetaan nuoria.

Verkostohankkeen toiminta on horisontaalista, mutta keskittyy erityisesti kokonaisohjelman lukuihin 3.2 Maaseudun toimijat osana kestään siirtymän ratkaisua; 3.3.2 Vastataan työn murrokseen kehittämällä osaamista ja toimintatapoja; 3.3.3 Luodaan edellytyksiä paikasta riippumattomaan työhön; 3.4.1.3 Turvataan lasten ja nuorten lähiopetus; 3.5 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Verkostohankkeessa hyödynnetään muun muassa maaseutuun liittyvää nuorisotutkimusta, tulevaisuudentutkimusta sekä tutkimusta paikallisuuden merkityksestä maaseudun yrittäjyydessä. Verkostohanke tarkastelee myös maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksia kotoutua maaseudulle.

Verkostohankkeessa keskitytään haasteisiin ja mahdollisuuksiin erityisesti harvaan asuttujen alueiden ja myös ydinmaaseudun alueiden näkökulmasta.

Verkostohankkeen toiminta on kaksikielistä (viralliset kielet suomi-ruotsi) ja sen tulee tuottaa materiaalia ja tapahtumia/tilaisuuksia molemmilla kotimaisilla kielillä. Verkostossa myös haetaan yhteistyötä ja synergiaa eri kielialueiden välillä.

B. Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden vuoden 2021 lisähausta teemassa ”Maaseudun kestävä tietotalous – suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytys”. Asianumero VN/11690/2021

Lisähaussa 2021 on käytettävissä 80 000 euroa. Lisähaun kautta rahoitetaan yksi hanke.

Tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi maaseutujen voimavarojen kestävästä hyödyntämisestä ja niiden paikallis- ja aluetaloudellisen lisäarvon mahdollistavista kehittämistoimista ja ohjauskeinoista.

Keskeisinä kysymyksinä lisähaussa on:

• Mitä vaikutuksia monipaikkaisuudella ja paikkariippumattomuuden kehityksellä on maaseudun kestävään tietotalouteen?
• Millä ohjauskeinoilla voidaan vahvistaa monipaikkaisen yrittäjyyden mahdollisuuksia maaseutualueilla?

Hankkeessa tulee myös tarkastella koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatiota sekä uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia, edellytyksiä ja ohjauskeinoja nuorten näkökulmasta.

Hakemusten käsittely ja hankkeiden valintakriteerit

Tavoitteena on, että MANEn asettama hankeryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista kesäkuussa 2021 ja ministeriö tekee rahoituspäätökset viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.

Hankeryhmä voi pyytää hakemuksista lausuntoja asiantuntijoilta, jos katsoo tämän tarpeelliseksi.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

1. Sopivuus haettuun teemaan (relevanssi)

• On yhteensopiva esitettyihin teemoihin
• On valtakunnallinen

2. Vaikuttavuus

• Tunnistaa ja tarjoaa ratkaisuja määriteltyihin kysymyksiin
• Tuottaa lisäarvoa ja tiedollista hyötyä päätöksenteon ja sen valmistelun sekä maaseudun kehittämisen kannalta

3. Viestintä

• Tunnistaa tiedon tarvitsijatahot ja keinot heidän tavoittamisekseen vuorovaikutteisen ja vaikuttavan viestinnän saavuttamiseksi
• Jäsentää tietoa helposti hyödynnettävään muotoon

4. Hankkeen laatu ja toteutettavuus

• Vastuutahon ja mahdollisen konsortion asiantuntijuus haettuun teemaan liittyen
• Selkeys ja toteuttamiskelpoisuus

Määrärahan hakeminen

Sekä A) että B) hankkeisiin haetaan rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön sähköisellä alustalla: https://www.hankerahoitus.fi/MMM/hakemus/index.php

Kukin tutkimuskonsortio laatii yhteisen hankesuunnitelman ja yhteisen hakemuksen. Hakulomake täytetään verkossa.

Hakuaika päättyy perjantaina 18.6.2021 klo 16:15. HUOM! Hakuaikaa jatkettu.

Rekisteröidy sähköiseen hakujärjestelmään hakijana (Uusi hakija). Anna sähköpostiosoitteesi, joka toimii tunnuksena ja jonne järjestelmä lähettää viestit. Saat tunnukset sähköpostiisi. Kirjaudu niillä järjestelmään ja pääset avaamaan hakulomakkeen. Huom! Muista valita oikea haku! Katso diaarinumero menettelytapakirjeen kohdasta ”hankehaun teemat”.

Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Tutustu asiakirjoihin, jotka ovat relevantteja hakua varten.

Hakemusta ei tarvitse täyttää yhdellä istunnolla, vaan hakija voi aloittaa hakemuksen tekemisen, jättää sen keskeneräiseksi ja kirjautua myöhemmin jatkamaan hakemuksen täyttämistä. Hakemuksen muokkaaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes se lähetetään, kuitenkin enintään hakuajan umpeutumiseen saakka. ÄLÄ kuitenkaan jätä hakemuksen lähettämistä ihan viime hetkeen.

Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma, enintään 10 A4-sivua, sekä selvitys yleiskustannusten muodostumisen perusteista sekä miten ne kohdistuvat hankkeeseen. Muiden kuin valtion laitosten osalta hakemukseen on liitettävä tiedot hakijan arvonlisäverovelvollisuudesta.

Rahoituksenhakijalta edellytetään, että suorituspaikka myöntää suoritusluvan. Suoritusluvan osalta hakemuksessa pitää nimetä suoritusluvan antaja ja hänen sähköpostiosoitteensa. Hakijan on pyydettävä suorituslupa oman organisaationsa käytännön mukaisesti ENNEN hakemuksen lähettämistä. Lupa pitää voida esittää, jos MMM sitä pyytää (esim. sähköpostisuostumus tms.)

Hakemusten jättäminen

Hakemukset tulee jättää sähköisen järjestelmän kautta viimeistään 18.6.2021 klo 16:15.

Jos sähköinen haku ei ole mahdollista, hakemukset toimitetaan osoitteella: Maa- ja metsätalousministeriö / Kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (Käyntiosoite: Ritarikatu 2, 00170 Helsinki). Hakemuslomakkeeseen tulee tällöin liittää tutkimussuunnitelma liitteineen tulosteena, jonka tulee olla sivunumeroitu ja niputettu paperiliittimellä. Kuoreen merkintä kyseisen hakemuksen diaarinumero, kts. yllä.

Lisätietoja

Hankehaun kaikista teemoista ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

MANEn hankeryhmän puheenjohtaja, maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg, MMM, puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Verkkopohjaisen hakujärjestelmän teknisestä toimivuudesta huolehtii toimeksiannosta MI Tietorakenteet Oy. Tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostilla info (at) mitietorakenteet.fi tai puhelimitse puh. 040 7458 106 (Maj-Lis Aaltonen).

Haku on päättynyt.

Tällä menettelytapakirjeellä ohjeistetaan valtakunnallisten maaseutupolitiisten verkostohankkeiden hausta vuodelle 2021.

Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta Makerasta: maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet.

Taustalla oleva lainsäädäntö

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nojalla.

Rahoitusta säätelee lisäksi valtioneuvoston asetus maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta (38/2012, muutettu 1013/2016), jossa säädetään mm. hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, avustuksen käyttöä koskevista ehdoista ja avustuksen maksamisesta.

Rahoitusta säätelevät myös valtionavustuslaki (688/2001), hallintolaki (434/2003) sekä EU:n puitteet tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01).

Käytettävissä olevat määrärahat

Valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin on 2020 käytettävissä 510 000 euroa. Makerasta voidaan rahoittaa hankkeita, mikäli esitetty käyttösuunnitelma vuodelle 2021 hyväksytään.

Makerasta osoitettava vuoden 2021 määräraha sidotaan valittujen hankkeiden koko toteutusajaksi.

Rahoituksen yleistavoitteet

Määrärahoilla rahoitetaan valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vuoden 2021 rahoitetut hankkeet tukevat kansallisen maaseutupolitiikan kehittämistä ja toteuttamista maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 strategian pohjalta.

Hankkeissa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta. Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia ja maaseutupoliittisesti merkittäviä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää kaikissa tutkimushankkeissa pääsääntöisesti kokonaiskustannusmallia. Hakemukset on syytä tehdä sen rahoitusmallin mukaan. Hyväksymme kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten laskennalliset yleiskustannukset, mutta vastaavasti edellytämme näiltä kaikilta omarahoitusosuutta. Yleisesti ottaen vaadimme vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta, jos yleiskustannukset ovat vähintään 80 prosenttia palkkauskustannuksista. Mikäli yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 80 prosenttia palkkauskustannuksista, omarahoitusosuus voi jäädä 10–20:een prosenttiin.

Vuoden 2021 hankehaun teemat

Maaseutupolitiikan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakuteema vuodelle 2021 on:

Maaseudun kestävä tietotalous – suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytykset

Tavoitteena on selvittää maaseuduilla toimivien yritysten ja yhteisöjen roolia ja maaseutua ympäristönä kestävässä taloudessa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on tietotalous maaseutukontekstissa.

Hankkeiden tavoitteena on tuottaa tietoa maaseutujen voimavarojen kestävästä hyödyntämisestä ja niiden paikallis- ja aluetaloudellisen lisäarvon mahdollistavista kehittämistoimista ja ohjauskeinoista.

Keskeisinä kysymyksinä ovat:

• Millä ohjauskeinoilla voidaan vahvistaa uuden kestävän tietotalouden kehittymistä maaseutualueilla, maaseututoimijoiden osallistumista digitalouteen ja siitä syntyvän lisäarvon jäämistä paremmin maaseutualueille?
• Mitä signaaleja on havaittavissa uudenlaisesta tietointensiivisestä taloudesta eri maaseutualueilla? Miten niitä voidaan avittaa?
• Mitä vaikutuksia monipaikkaisuudella ja paikkariippumattomuuden kehityksellä on maaseudun kestävään tietotalouteen?
• Millä keinoilla voidaan mahdollistaa ja lisätä kestävää tulevaisuutta luovia investointeja maaseutualueille ja sen kautta yhteiskunnallista tuottoa (ympäristön ja ihmisten hyvinvointi)?

Hankkeessa voidaan myös lisäksi tarkastella

• koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatiota sekä uuden työn mahdollisuuksia ja ohjauskeinoja maaseuduilla naisten näkökulmasta.
• infra- ja innovaatioinvestointien ja palvelujärjestelmän muutosta ja merkitystä uuden tietointensiivisen talouden kehittymisen edellytysten näkökulmasta.

Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään sekä tutkimusta että kehittämistä (esim. tietotalouden haasteiden ja ratkaisujen tarkastelu eri elinkeinoaloilla).

Huomioitavaa:

• Lähtökohtana tutkimukselle toimii maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 strategia ”Maaseutu kestävyysmurroksen tuulenhalkojaksi” (maaseutupolitiikka.fi).
• Kestävä talous nähdään kokonaisuudessa keinona ja mahdollistajana, jolla taloudelliset tavoitteet sovitetaan yhteen sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden kanssa. Kestävä talous perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja luo perustan sosiaaliselle kestävyydelle. Kestävässä taloudessa ”kaikki voittavat".
• Tietotalous on liiketoimintaympäristö, jossa tieto ja osaaminen ovat tärkeitä menestystekijöitä. Tieto- ja viestintäteknisiä sovelluksia käytetään liiketoimintamallien ja -prosessien mahdollistajana ja olennaista on globalisaatio ja verkostoituminen (MOT-sanakirja).
• Maaseutu nähdään politiikkariippumattomina alueina (harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaupunginläheinen maaseutu) rajauksessa, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa (kaupunki-maaseutu-luokitus 2018).

Aiheita: maaseudun kestävä talous, tietotalous, tietointensiivinen talous, monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus, digitalous, uusi työ.

Hakemusten käsittely ja hankkeiden valintakriteerit

Tavoitteena on, että MANEn asettama hankeryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista maalis-huhtikuussa 2021 ja, että ministeriö tekee rahoituspäätökset tammikuun alkuun mennessä.

Hankeryhmä voi pyytää hakemuksista lausuntoja asiantuntijoilta, jos katsoo tämän tarpeelliseksi.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

1. Sopivuus haettuun teemaan (relevanssi): On yhteensopiva esitettyihin teemoihin sekä on valtakunnallinen.
2. Vaikuttavuus: Tunnistaa ja tarjoaa ratkaisuja määriteltyihin kysymyksiin ja tuottaa lisäarvoa ja tiedollista hyötyä päätöksenteon ja sen valmistelun sekä maaseudun kehittämisen kannalta.
3. Viestintä: Tunnistaa tiedon tarvitsijatahot ja keinot heidän tavoittamisekseen vuorovaikutteisen ja vaikuttavan viestinnän saavuttamiseksi sekä jäsentää tietoa helposti hyödynnettävään muotoon.
4. Hankkeen laatu ja toteutettavuus: Vastuutahon ja mahdollisen konsortion asiantuntijuus haettuun teemaan liittyen sekä selkeys ja toteuttamiskelpoisuus.

Määrärahan hakeminen

Hankkeisiin haetaan rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön sähköisellä alustalla.

Kukin tutkimuskonsortio laatii yhteisen tutkimussuunnitelman ja yhteisen hakemuksen. Hakulomake täytetään verkossa.

Hakuaika päättyy maanantaina 11.1.2021 klo 16:15.

Rekisteröidy sähköiseen hakujärjestelmään hakijana (Uusi hakija). Anna sähköpostiosoitteesi, joka toimii tunnuksena ja jonne järjestelmä lähettää viestit. Saat tunnukset sähköpostiisi. Kirjaudu niillä järjestelmään ja pääset avaamaan hakulomakkeen. Huom! Muista valita oikea haku, tässä tapauksessa ”Maaseutupolitiikan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakuteema vuodelle 2021: Maaseudun kestävä tietotalous - suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytykset”.

Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Hakemusta ei tarvitse täyttää yhdellä istunnolla, vaan hakija voi aloittaa hakemuksen tekemisen, jättää sen keskeneräiseksi ja kirjautua myöhemmin jatkamaan hakemuksen täyttämistä. Hakemuksen muokkaaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes se lähetetään, kuitenkin enintään hakuajan umpeutumiseen saakka. ÄLÄ kuitenkaan jätä hakemuksen lähettämistä ihan viime hetkeen.

Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma, enintään kymmenen A4-sivua, sekä selvitys yleiskustannusten muodostumisen perusteista sekä miten ne kohdistuvat hankkeeseen. Muiden kuin valtion laitosten osalta hakemukseen on liitettävä tiedot hakijan arvonlisäverovelvollisuudesta.

Rahoituksenhakijalta edellytetään, että suorituspaikka myöntää suoritusluvan. Suoritusluvan osalta hakemuksessa pitää nimetä suoritusluvan antaja ja hänen sähköpostiosoitteensa. Hakijan on pyydettävä suorituslupa oman organisaationsa käytännön mukaisesti ENNEN hakemuksen lähettämistä. Lupa pitää voida esittää, jos MMM sitä pyytää (esim. sähköpostisuostumus tms.)

Hakemusten jättäminen

Hakemukset tulee jättää sähköisen järjestelmän kautta viimeistään 11.1.2021 klo 16:15.

Jos sähköinen haku ei ole mahdollista, hakemukset toimitetaan osoitteella: Maa- ja metsätalousministeriö / Kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (Käyntiosoite: Ritarikatu 2, 00170 Helsinki). Hakemuslomakkeeseen tulee tällöin liittää tutkimussuunnitelma liitteineen tulosteena, jonka tulee olla sivunumeroitu ja niputettu paperiliittimellä. Kuoreen merkintä kyseinen haku: ”Maaseutupolitiikan valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakuteema vuodelle 2021: Maaseudun kestävä tietotalous - suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytykset”.

Lisätietoja

Hankehaun kaikista teemoista ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

MANEn hankeryhmän sihteeri, maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg, MMM, puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@mmm.fi

MANEn hankeryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Christell Åström, puh. 029 516 2030, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Verkkopohjaisen hakujärjestelmän teknisestä toimivuudesta huolehtii toimeksiannosta MI Tietorakenteet Oy. Tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostilla info (at) mitietorakenteet.fi tai puhelimitse puh. 040 7458 106 (Maj-Lis Aaltonen).

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku vuodelle 2020 on päättynyt (ollut haettavissa 10.2.2020 klo 16.15 saakka). 

Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esittämänä, Maatilatalouden kehittämisrahastosta Makerasta, maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet, mikäli esitetty käyttösuunnitelma vuodelle 2020 hyväksytään. Määräraha sidotaan valittujen hankkeiden koko toteutusajaksi.

Määrärahoilla rahoitetaan valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita jotka tukevat

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014–2020 toteuttamista
• Maaseutupolitiikan neuvoston MANEn kymmenen tehtävän toteuttamista.

Hankkeissa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta. Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia ja maaseutupoliittisesti merkittäviä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Vuoden 2020 hankehaun painopiste

• Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan: miten muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään maaseutujen asukkaiden hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä.
  

Haemme vastauksia seuraaviin pääkysymyksiin:

• Mikä on kestävän kehityksen tila maaseutualueilla kestävän kehityksen indikaattoreiden valossa?
• Miten voidaan turvata hyvä elämä, kestävä arki ja luoda edellytyksiä elinvoiman uudistumiselle vähenevän ja ikääntyvän väestön maaseutualueilla: millaisia poliittisia, hallinnollisia ja muita toimia tarvitaan?

ja lisäkysymyksiin:

• Miten maaseudut näkyvät kestävän kehityksen kansallisessa politiikassa ja sen seurannassa?
• Millaisia kestävän kehityksen tavoitteita sisältyy kylien, kuntien ja maakuntien strategioihin ja miten strategioita toteutetaan kausittaisesti kasvavilla alueilla? Miten vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus kaupunkien kanssa näkyy strategioissa?
• Mitä kestävän kehityksen haasteita ja kehittämistarpeita maaseutualueilla on tunnistettavissa naisnäkökulmasta?
• Mitä hyviä esimerkkejä on Suomessa siitä, miten muutos kestävään yhteiskuntaan etenee alhaalta ylös – paikallisesta yleiseen?
• Mitä hyviä esimerkkejä löytyy maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksesta ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtämisestä ja niiden kehittämisestä kestävyystransitioon liittyen?

Rahoituksen hakeminen

Hakuaika on päättynyt maanantaina 10.2.2020 klo 16:15.

Verkostohankkeiden haku on päättynyt. 

Valtakunnallisiin maaseutupolitiikan verkostohankkeisiin on maaseudun kehittämisen määrärahasta mom. 30.10.63. vuonna 2020 käytettävissä yhteensä noin 420 000 euroa. Rahoitusta on haettavssa 11. joulukuuta 2019 klo 16:15 saakka.

Hankkeen kuluja hyväksytään enintään 31.1.2021 saakka. Määrärahoilla rahoitetaan valtakunnallisia maaseutupolitiikan verkostohankkeita jotka tukevat

• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014–2020 toteuttamista
• Maaseutupolitiikan neuvoston MANEn kymmenen tehtävän toteuttamista.
• maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 valmistelua
• Maaseutupolitiikan neuvoston MANEn vuoden 2020 kestävä kehitys -teeman maaseututarkastelua

Hankkeissa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta. Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia ja maaseutupoliittisesti merkittäviä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Vuoden 2020 maaseutupolitiikan verkostohankkeiden hankehaun painopisteet

• Harvaan asutut alueet

Verkostohankkeen toiminnan tulee keskittyä erityisesti harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiin. Hanke edistää MANEn 20.12.2016 hyväksymän harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategian 2017–2020 toteuttamista.

Verkosto keskittyy työssään analysoimaan kestävää kehitystä suomalaisilla hama-alueilla etenkin ekosysteemipalveluiden, ympäristön ja energian näkökulmista ja hakemaan analyysien perusteella ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseen ja vauhdittamiseen sekä seurantaan teemoituksen osalta, linkittäen työ maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 valmisteluun.

Hankkeen toiminta perustuu HAMA-verkoston tekemälle työlle.

• Osaaminen ja työllisyys

Verkostohankkeen tulee keskittyä työssään analysoimaan kestävää kehitystä suomalaisilla maaseutualueilla etenkin osaamisen, työn ja elinkeinotoiminnan näkökulmista ja hakemaan analyysien perusteella ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseen ja vauhdittamiseen sekä seurantaan teemoituksen osalta, linkittäen työ maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 valmisteluun.

Hankkeen toiminta perustuu OTE-verkoston tekemälle työlle.

• Kansalaistoiminta ja hyvinvointi

Verkostohankkeen tulee keskittyä työssään analysoimaan kestävää kehitystä suomalaisilla maaseutualueilla etenkin arjen, asumisen ja hyvinvoinnin näkökulmista ja hakemaan analyysien perusteella ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseen ja vauhdittamiseen sekä seurantaan teemoituksen osalta, linkittäen työ maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 valmisteluun.

Hankkeen toiminta perustuu KAHVEE-verkoston tekemälle työlle.

• Elinvoimainen toimintaympäristö

Verkostohankkeen tulee keskittyä työssään analysoimaan kestävää kehitystä suomalaisilla maaseutualueilla etenkin ekosysteemipalveluiden, ympäristön ja energian näkökulmista ja hakemaan analyysien perusteella ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseen ja vauhdittamiseen sekä seurantaan teemoituksen osalta, linkittäen työ maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 valmisteluun. Verkosto tekee tiivistä yhteystyötä hama-verkoston kanssa.

Hankkeen toiminta perustuu Maaseudun INFRA-verkoston tekemälle työlle.

• Ruotsinkielinen toiminta

Hankkeen tehtävänä on täydentää edellä mainittuja kokonaisuuksia ruotsinkielisten alueiden näkökulmasta painottaen ruotsinkielisille alueille, toimijoille ja väestölle relevantteja erityiskysymyksiä ja erityisesti kestävään kehitykseen liittyen, linkittäen työ maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 valmisteluun.

Hankkeen toiminta perustuu IDNET-verkoston tekemälle työlle.

Rahoituksen hakeminen

Hakuaika on päättynyt keskiviikkona 11.12.2019 klo 16:15.