Vuoropuhelua ja toimintamalleja maaseudun kestävyyden edistämiseksi – Poimintoja KERÄ-verkoston toiminnasta 2025

Blogi, KERÄ-verkosto

Tämä vuosi on ollut KERÄ-verkostolle täynnä vuoropuhelua, yhteistyötä ja uusia avauksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Verkosto toi maaseudun kestävän kehityksen äänen esille Suomen Agenda 2030 -raportoinnissa, vahvisti kumppanuuksia kuntien ja järjestöjen kanssa, järjesti ympäristödialogeja ja metsäkeskusteluja sekä teki näkyväksi paikallisia tekoja Kestävän kehityksen viikolla. Tässä blogissa on poimintoja vuoden tuloksista ja vaikuttavuudesta.

Maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston toiminnalle vuonna 2025 on ollut ominaista monipuolisuus, yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa ja toiminta paikallislähtöisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. KERÄ on toiminut kaksikielisesti tuottaen tietoa, materiaaleja ja tapahtumia suomeksi ja ruotsiksi.

Tässä blogissa tuomme esille poimintoja vuoden 2025 tuloksista. Linkkien takaa löytyy aiheisiin liittyviä julkaisemiamme blogitekstejä, joiden avulla on mahdollista tutustua aiheisiin tarkemmin.

Kestävän maaseudun ääni kansallisesti ja maailmalla

KERÄ:n tehtävänä vuonna 2025 on ollut tukea suomalaisten maaseutujen kestävyyssiirtymää ja tuoda esiin dialogien, koulutuksen ja kohtaamisten avulla työtä, jota kestävään kehitykseen liittyen maaseuduilla tehdään sekä valottaa siihen liittyviä ongelmakohtia.

Yhteistyössä Kestävän kehityksen toimikunnan kanssa KERÄ laati Kestävän kehityksen edistäminen maaseutunäkökulmasta -liitteen Suomen vapaaehtoiseen Agenda 2030 maaraporttiin YK:lle. Tämä pohjautui KERÄ-verkoston asiantuntijaryhmän keskusteluihin kestävän kehityksen edistymisestä maaseutualueilla viimeisen viiden vuoden aikana sekä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvään katsaukseen. Tämän kautta on saavutettu tärkeitä välitavoitteita ja vaikuttavuutta.

”Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa valmisteltaessa tunnistettiin, että paikallislähtöisyys ja maaseutu ei näy kestävän kehityksen mittareissa ja raportoinneissa. On merkittävä saavutus, että KERÄ:n kautta on saatu vaikuttavuutta ja näkyvyyttä maaseudun kestävyystyölle ja näkökulmille mm. Suomen Agenda 2030 -raportoinnin yhteydessä”, toteaa maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Antonia Husberg.

KERÄ-verkoston erityisasiantuntijat Nora Backlund ja Nora Purojärven edustivat Suomea OECD:n Maaseudun kehittämisen konferenssissa Brasiliassa. He toivat esiin suomalaisen maaseudun näkökulmaa metsien kestävästä käytöstä ja metsäkasvatuksen merkityksestä. OECD:n konferenssi tapahtumatilaisuuksineen ja vierailukohteineen korosti useita teemoja ja näkökulmia, jotka ovat myös KERÄ-verkoston toiminnassa keskeisiä. Konferenssi vahvisti näkemystä siitä, että oikeudenmukainen siirtymä ja yhteisölähtöisyys ovat välttämättömiä kestävän kehityksen toteutumiseksi. Ilman paikallisten toimijoiden ääntä ja osallisuutta politiikka jää etäiseksi ja kehittämiseen sitoutuminen heikoksi.

Yhteiskehittämisen ja kumppanuuksien kautta vaikuttavuutta

KERÄ:n toiminta-ajatuksena on luoda kumppanuuksia ja toimia yhdessä organisaatioiden ja viranomaisten kanssa, ja näin ollen saada hankeperustaiselle verkostotyölle jatkuvuutta, pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta.

KERÄ on tehnyt yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa mm. Kuntaliiton suomen- ja ruotsinkielisen toiminnan kautta, ollut mukana järjestämässä Hållbarhetsforum-seminaareja sekä etä- että lähitilaisuuksina ja osallistunut kuntien kestävän kehityksen ja ilmastotyön verkostoihin. Kevään ensimmäisessä Hållbarhetsforum-tilaisuudessa jaettiin kokemuksia kahden kestävyystyötä koskevan teeman ympäriltä: seuranta ja dokumentointi sekä koulutussektorin osallistava kestävyystyö.

Vuoden aikana KERÄ järjesti kuusi ympäristödialogia, joissa mm. maaseutuvaikutusten arvioinnin ja oikeudenmukaisen siirtymän eri näkökulmista keskusteltiin kuntien päätöksentekoon liittyen ja erilaiset toimijat koolle kutsuen. Samalla ympäristöparlamentti muistutti, että kestävä päätöksenteko rakentuu keskustelun keinoin. Lisäksi verkoston järjestämissä metsäkeskusteluissa tavoitteena oli vahvistaa moniäänistä keskustelua ja yhteistä ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätöksiä tehdään?

Vuoden 2025 Kyläpäivillä järjestimme yhdessä LUMOAVA-hankkeen kanssa ympäristödialogityöpajan, jossa pohdimme, miten luonnon monimuotoisuuden tukeminen voi vahvistaa kylien elinvoimaa ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Vaalikevät sävytti KERÄ-verkoston dialogeja ja tilaisuuksia. Ennen kunta- ja aluevaaleja KERÄ-verkosto nosti esille kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen arjen teemoja ja muistutti, että äänestäminenkin on kestävyysteko.

KERÄ:n toteuttamilla Ekotreffeillä kokoonnuttiin neljä kertaa. Keskusteluissa oli mukana kyläkehittäjiä, Leader-toimijoita ja muita, joille maaseudun kestävän kehityksen ratkaisut, hanketoiminta ja vaikuttavuus oli tärkeää. KERÄ järjesti vuoden aikana useita muita tapahtumia ja koulutuksia, mm. Maaseutuverkoston kanssa järjestetyssä Leader-päivien työpajassa inspiroiduttiin kestävän kehityksen hankkeista ja työkaluista.

Vuoden aikana KERÄ on tukenut kestävän kehityksen edistämistä organisaatioissa tilaisuuksissa nuorisoseuroille, hanketoimijoille, 4H-yhdistyksille ja muille paikallisille toimijoille tarjoten työkaluja ja inspiraatiota siihen, miten kestävyys voidaan juurruttaa arkeen ja toimintaan.

Yhteistyössä maaseutupolitiikan MaalleKo-verkoston kanssa tuotiin esille asuttavuusanalyysin mahdollisuudet maaseutukontekstissa ja kestävän kehityksen seurannassa.

KERÄ:n monialainen asiantuntijaryhmä kokoontui neljä kertaa. Asiantuntijaryhmän työn tuotoksena syntyi mm. nostot Suomen vuoden 2025 Agenda2030-maaraporttiin, ehdotuksia maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämiseksi KERÄ:n toiminnassa ja teemoissa sekä paikallislähtöisten kestävän kehityksen indikaattorien kehittämisestä maaseutunäkökulmasta.

Kestävän kehityksen viikko

Kestävän kehityksen viikko toteutui syyskuussa 2025, ja mukana oli yli 200 rekisteröityä tapahtumaa. Yhdistys- ja kylätoimijat, koulut, päiväkodit, kunnat, yritykset ja kansalliset toimijat osallistuivat, verkostoituvat ja toivat esille monitahoista kestävyystyötään. Viikko tuo näkyväksi paikallisia tekoja ja aktiivisia toimijoita, jotka ovat arvokkaita kestävän tulevaisuuden edistämisessä. Käytännön kestävän kehityksen työ tapahtuu pitkälti paikallisella tasolla ja usein niin, etteivät toimijat itse aina edes ajattele tekevänsä kestävän kehityksen työtä.

Vuoden 2025 Kestävän kehityksen viikolla yhteistyö Västerbottenin kanssa vietiin konkretian tasolle. Valtakunnallinen Kestävän kehityksen viikko on saanut inspiraationsa Västerbottenin SEE Hållbarhetsveckanista, ja tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa avoin yhteinen tilaisuus, joka kokosi yhteen suomalaisia ja västerbottenilaisia osallistujia.

Kestävän kehityksen viikko -sivuille luotiin materiaalipankki johon muun muassa KERÄ:n Kestävän kehityksen joulukalenterin kestävän kehityksen tekoja, materiaaleja ja toimintamalleja lisätään soveltuvin osin.


Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana KERÄ:n toiminnassa tämän vuoden aikana, laajalle verkostolle, webinaareihin, ympäristöparlamenttiin, ekotreffeille, Kestävän kehityksen viikkoon ja joulukalenteriin osallistuneille sekä aktiiviselle asiantuntijaryhmällemme ajasta ja inspiroivista keskusteluista. Samalla innolla suuntaamme katseen vuoteen 2026, jonka teemoista kerromme alkuvuodesta lisää.

KERÄ-verkoston erityisasiantuntijat

KERÄ - För hållbara landsbygder och en rättvis omställning, Oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen puolesta 2024–2027 keskittyy kestävyyskysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin ja tuo niiden käsittelyyn kestävyyden kaikki eri osa-alueet: ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen sekä taloudellisen näkökulman.