Hyvä elämä Etelä-Karjalassa

Hyvä elämä maaseudulla -tilaisuus järjestettiin Hotelli-ravintola Kägösessä 1.6.2023.

Etelä-Karjalassa keskusteltiin maakunnassa tärkeäksi koetuista teemoista: saavutettavuudesta, maaseudun yritysrakenteen turvaamisesta ja monipuolistamisesta sekä resilienssikyvystä. Keskustelemassa oli mm. maakunnan, kuntien, kylien, oppi- ja tutkimuslaitosten, yritysten, ELY-keskuksen, seurakunnan ja yhdistysten edustajia. 

Keskustelun pohjalta hyvän elämän edellytyksenä Etelä-Karjalassa on, että:

  • perusasiat (fyysinen ja digitaalinen infra) ovat kunnossa ja uusia palveluratkaisuja tehdään yhteistyössä aluetta käyttävien erilaisiin tarpeisiin
  • yrittäjyyden turvaamisessa ja kehittämisessä ollaan avoimia toimintatapojen uudistamiselle. Vahvistetaan keskustelun ja kuuntelemisen kulttuuria. Osaamistarpeiden muuttumiseen vastataan.
  • tavataan, keskustellaan, kohdataan, tuetaan toisiamme, luodaan parempaa yhteisöä nuorille, perheille ja meille kaikille.
Keskustelujen tärkeimmistä viesteistä koottiin huoneentaulu.

Yhteenveto keskusteluista

Saavutettavuus

Millaista on hyvä elämä maaseudulla autottomana (omaehtoisesti tai pakon sanelemana)? Miten liikenne-, tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ja palveluiden saavutettavuus näkyvät kokonaisuudessa? Mihin maaseutuvaikutusten arviointia olisi jo tarvittu tai olisi hyvä hyödyntää vaikka heti?

Oivallus: "Palvelut ovat saavutettavia, kun fyysinen ja digitaalinen infra ovat kunnossa. Uusia palveluratkaisuja tehdään yhteistyössä aluetta käyttävien erilaisiin tarpeisiin."

  • Yhteydet ovat kaiken toiminnan ja kehittämisen perusedellytys.
  • Palveluiden saavutettavuudessa yhdenvertaisuus - eriarvoisuus näkyy jokaisen ihmisen, yrityksen ja alueen arjessa. Esim. liikkumisen ongelmat tai sujuvuus näkyy jokaisen arjessa suoraan tai välillisesti. Siksi ratkaisut löytyvät vain useiden toimijoiden yhteistyössä, ei siiloissa.
  • Yhteyksillä voidaan tarkoittaa myös henkistä yhteyttä (keskusteluyhteys, sukupolvien välinen yhteys) - miten vahvistetaan?
  • Ennakkovaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia kehitettävä.

Maaseudun yritysrakenteen turvaaminen ja monipuolistaminen

Miten turvataan ja monipuolistetaan maaseudun yritysrakennetta? Mitkä ovat omistajan- ja sukupolvenvaihdosten estäviä tekijöitä, miten voidaan rohkaista tarttumaan tilaisuuteen? Miten edistetään perheen molempien osapuolien työllistymistä? Miten yritystoiminnan kestävyys näkyy kokonaisuudessa?

Oivallus: "Yrittäjyyden turvaaminen ja kehittäminen edellyttää toimintatapojen uudistamista ja konkreettisesti johtajuutta, vertaisoppimista, keskustelun ja kulttuurin vahvistamista."

  • Kun valokuitu, tiestö ja yhteydet ovat kunnossa, näkyy se arjessa, elämässä ja yrittäjyyden vahvistumisessa. Perusasiat kuntoon!
  • Uudet työpaikat syntyvät maaseudulla mikroyrityksiin. Osaamistarpeet muuttuvat ja siihen on vastattava.
  • Kehittämishankkeita mikroyrityslähtöisesti ja hankerahoituksen hyödyntämistä yrittäjien kouluttamiseen.
  • Kunta, yrittäjät ja asiantuntijapalvelut samoihin pöytiin - verkottumisen edistäminen.

Resilienssikyky

Miten ylläpidetään ja kehitetään yleistä resilienssikykyä ja elämänhallintataitoja? Miten kytkeytyy rajanläheisyyteen? Miten ennaltaehkäisevä mielenterveystyö näkyy kokonaisuudessa?

Oivallus: "Tavataan, keskustellaan, kohdataan, tuetaan toisiamme, luodaan parempaa yhteisöä nuorille, perheille, meille kaikille."

  • Yhteisöllisyys, henkilökohtainen kohtaaminen, tapaamiset, keskustelut, yhteinen tarina, uudet ihmiset tervetulleita
  • Nuoret, perheet, mielenterveys, ennaltaehkäisy - kasvaminen turvallisessa ympäristössä
  • Rajaresilienssi - yhteyshenkilö rajavartiolaitoksen ja väestön kanssa?
  • Nykyisten yhteisöjen tunnistaminen.

      Tilaisuuden ohjelma