Hyvä elämä Pohjois-Pohjanmaalla

Hyvä elämä maaseudulla -tilaisuus järjestettiin Pohjois-Pohjanmaalla, Rokualla 3.10.2022.

Pohjois-Pohjanmaalla keskusteltiin alueella tärkeiksi havaituista teemoista: koulun merkityksestä palveluna ja muutosvoimana, kotiseutusuhteesta sekä älykkäästä sopeutumisesta. Keskustelemassa oli mm. maakunnan, kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia sekä nuoria.

Keskusteluissa todettiin, että hyvän elämän edellytyksenä Pohjois-Pohjanmaalla on:

  • turvattava laadukas opetus kaikkialla maakunnassa, sekä huomioitava, että koulu on lapsille ja nuorille myös enemmän kuin vain oppimisen paikka. Lapsia ja nuoria on kuunneltava ja osallistettava heitä koskevissa asioissa.
  • annettava tilaa erilaisille kotiseutusuhteille ja niiden rakentumiselle. Kotiseutusuhteita voi olla monia ja suhteen syntyminen edellyttää vastavuoroisuutta ja avoimuutta. 
  • tärkeää suunnitella palveluita aidosti yhdessä ja osallistaen, asukkaiden tarpeet ja oikeudet huomioiden. Esimerkiksi digitaalisuus ei ole ratkaisu kaikkeen.

Keskustelujen tärkeimmistä viesteistä koottiin huoneentaulu.

Koulu palveluna ja muutosvoimana sivistyskunnassa

"Lasten ja nuorten oikeuksiin satsaaminen luo hyvinvointipohjan"

Koulu on enemmän kuin oppimisen paikka. Oikeus laadukkaaseen perusopetukseen on turvattava (peruskoulu-uudistuksen väliarviointi, kuntien kouluverkkopäätökset, luokkakoot. Jääkö koulussa aikaa kohtaamisille?). Nuoria tulee kuunnella ja osallistaa. Lasten ja nuorten kanssa keskusteleminen aina silloin, kun se on mahdollista (työ, harrastukset, koti). Kaikille mahdollisuus harrastuksiin.

Kotiseutusuhde – merkitys ja ylläpitäminen

"Kotiseutusuhteen rakentaminen on vastavuoroinen prosessi, joka vaatii avoimuutta niin yksilöltä kuin yhteisöltäkin"

Ylpeys omasta kotiseudusta. Moni seutu voi olla kotiseutu. Vastaanottavainen asenne uusia asukkaita kohtaan, annetaan ihmisten olla ja osallistua omalla tavallaan (suvaitsevaisuus). Annetaan mahdollisuus osallistua kotiseudun kehittämiseen ja toimintaan. Pohdinta siitä, mikä saa ihmiset palaamaan, ja näiden asioiden toteuttaminen käytännössä. Positiivisten tunteiden luominen.

Älykäs sopeutuminen alueen tapaan

"Ihmislähtöisyys: perusoikeudet ja -palvelut, moniääninen osallisuus ja yhteisöllisyys"

Digitaalisuus ei ole aina ratkaisu. Tarvitaan keskustelua ja aitoa osallistamista yhdessä, jotta eri näkökulmat tulevat esiin – ei yksin tehtyjä ratkaisuja. Palvelujen alasajoa tulee myös kyseenalaistaa - miten taataan perusoikeudet ja -palvelut?